Selite
Antiikin filosofien universaalikäsitteitä koskevan keskustelun pohjalta alkoi keskiajan filosofiassa ns. universaalikiista, jossa kyse oli universaalien luonteesta ja ontologisesta statuksesta. Keskustelun pohjana oli Aristoteleen teokset 200-luvulla toimittaneen Porfyrioksen kolmiosainen kysymys:
- Ovatko oliolajit (lajiuniversaalit) todella olemassa vai vain ymmärryksen käsittäminä?
- Ovatko ne aineellisia vai aineettomia?
- Ovatko ne yksittäisistä olioista erillisiä vai eivät?
Platonin ja (eräiden tulkintojen mukaan) Aristoteleen vastaukset edustivat
realismia tai käsiterealismia, jota termiä usein käytetään puhuttaessa universaalikiistasta, mutta vastaukset eroavat toisistaan kolmannen kysymyksen suhteen. Tyypillisesti platonistisina pidetyissä käsityksissä universaaleja (tai ideoita) pidetään olemassa olevina yksittäisistä olioista riippumattomasti ja aristotelisissa käsityksissä taas ne ovat yksilöolioiden (
substanssit) tai "partikulaaristen ominaisuuksien" (
aksidenssit) lajeja. Universaalikiistalla viitataan kuitenkin yleensä keskiajan realistien ja
nominalistien väliseen keskusteluun. Aristotelinen realismi yleistyi sydänkeskiajalla Tuomas Akvinolaisen (1225-1274) ja Johannes Duns Scotuksen (1266-1308) vaikutuksesta. Osa filosofeista, kuten Rocellinus (1050-1124) ja Abelard (1079-1142) oli kuitenkin jo aiemmin ottanut nominalistisen kannan ensimmäiseen kysymykseen. Vaikutusvaltaisin nominalismin puolustuspuhuja oli myöhemmin William Ockham (1287-1347), joka väitti, ettei esimerkiksi kahdella kissalla ole muuta yhteistä kuin ymmärryksen tapa ajatella niitä samalla käsitteellä. Ockham liitti nominalismin
konseptualistiseen kantaan yleiskäsitteistä.
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
KorkmanYrjönsuuri1998, Adams1989, Klima
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.4.2024: Filosofia:universaalikiista. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:universaalikiista.)
