Filosofia:monismi

    Tieteen termipankista

    monismi

    monismi
    Määritelmä yhteen alkuperusteeseen nojautuva todellisuuden käsitys
    Selite Monismi yleensä tarkoittaa ajattelua, jossa kaiken uskotaan palautuvan yhteen perustekijään.
    1. Metafyysinen tai ontologinen monismi on metafyysinen kanta, jonka mukaan voi olla olemassa vain yksi substanssi. Todellisuus muodostaa jakamattoman kokonaisuuden ja kaikki erillisyys on näennäistä. Siten erilliset olennot, kuten materiaaliset kappaleet, ovat perimmiltään yhtä. Kaikella olevalla on sama perusolemus ja siten esimerkiksi mielen ja ruumiin ero on näennäinen. Monismi voi olla idealistinen (jolloin alkuperuste on luonteeltaan mentaalinen, esimerkiksi Hegelin absoluuttinen henki) tai materialistinen (jolloin alkuperuste on aineellinen, esimerkiksi Marxismi). Edellämainittujen lisäksi tunnettu monisti on Baruch Spinoza (1632-1677), jolla substansseja on vain yksi, Jumala eli luonto.
    2. Tietoteoreettisessa monismissa ajatellaan olevan vain yksi tiedon perusta eli todellisuus voidaan selittää yhdestä perusperiaatteesta käsin.
    3. Metodologinen monismi on näkemys, jonka mukaan eri tieteenaloilla soveltuvuvat samat menetelmät. Tätä kantaa kannatettiin mm. loogisessa empirismissä ja vastustetaan hermeneutiikassa.
    4. Etiikassa monismi (moraalinen monismi) korostaa, että on olemassa sellaisia arvoja ja normeja, jotka ovat ensisijaisia muihin nähden.

    Erikieliset vastineet

    monismenglanti (English)
    monismruotsi (svenska)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    SalonenT2008, KeinänenJVadenT2011, KotkavirtaJNyyssönenS2006, SaarinenE1994, KokkonenT2016

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 29.3.2024: Filosofia:monismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:monismi.)