antropomorfismi

Määritelmä ihmismielen taipumus inhimillistää ja havaita ihmismäisiä piirteitä muissa eläimissä, elottomissa esineissä, luonnon ilmiöissä ja kuvitteellisissa kohteissa

Selite

Antropomorfismi on animismin eli luonnon ja esineiden elollistamisen ja sielullistamisen kanssa usein samanaikainen, rinnakkainen ja osin päällekkäinen intuitiivisen eli tiedostamattoman ja automaattisen ajattelun taipumus. Jeesuksen kasvojen näkeminen paahtoleivän palasessa eli antropomorfinen havaitseminen ei luultavasti aktivoi animistista ajattelua kuitenkaan samalla tavalla kuin esimerkiksi enkelin hahmo pilvimuodostelmassa, joka voidaan kokea myös animistisesti elollisena toimijana.

Antropomorfisesta ajattelusta on merkintöjä myös antiikin historiassa. Vuonna 1993 antropologi Stewart Guthrie esitti uuden, radikaalin uskontoteorian, jonka mukaan uskonto on antropomorfismia. Uskonnon lisäksi Guthrie tunnistaa antropomorfismia myös taiteessa. Guthrien lähestymistapaa uskonnolliseen ajatteluun antropomorfisena, ihmismielen intuitiivisena taipumuksena pidetään kognitiivisen uskontotieteen oppihistoriassa sekä edelläkävijänä että yhtenä merkittävänä tämän tutkimussuuntauksen löydöksenä.

Lisätiedot

Kirjoittaja: Outi Pohjanheimo

Kirjallisuutta:

Guthrie, Stewart 1993. Faces in the Clouds. A New Theory of Religion. Oxford: Oxford University Press.

Käytetyt lähteet

Schjoedt&Geertz2017

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 1.5.2024: Uskontotiede:antropomorfismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:antropomorfismi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →