Pohjois-Amerikan tutkimus:rauhanpolitiikka

    Tieteen termipankista

    rauhanpolitiikka
    Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen tutkimus

    rauhanpolitiikka
    Määritelmä Yhdysvaltain presidentti Ulysses S. Grantin intiaanipolitiikka vuosina 1869–1877
    Selite

    Grantin presidenttiys osui kiivaaseen sisällissodan jälkeiseen jälleenrakennuksen aikaan. Grant pyrki yleisemminkin edistämään rauhaa ja muun muassa mustien oikeuksia, mutta rauhanpolitiikalla hän tarkoitti erityisesti sotimisen pysäyttämistä Yhdysvaltain armeijan ja intiaanikansojen välillä.

    Sisällissotaan asti intiaanipolitiikka oli enimmäkseen keskittynyt intiaanien tuhoamiseen, mutta Grantin näkemyksessä yhä suurempi painoarvo annettiin ”sivilisaation” edistämiselle ja assimilaatiolle . Tässä työssä merkittävässä roolissa olivat kirkkokunnat ja niiden perustamat koulut. Taustavaikuttajina toimivat myös erilaiset intiaanien ystäviksi (Friends of the Indian) itseään kutsuneet humanitaariset ja uskonnolliset ryhmät. Heidän perusajatuksenaan oli, että osoittamalla kristinuskon ja valkoisen miehen elämäntavan paremmuuden intiaanit itsestään luopuisivat perinteisestä "villistä" elämäntavastaan. Kun intiaanit tällä tavoin tulisivat osaksi valkoista kulttuuria, myös intiaanisodat loppuisivat. Ensi töikseen Grant nimitti intiaaniasiainkomissaariksi Ely S. Parkerin, joka oli ensimmäinen intiaani kyseisessä tehtävässä.

    Presidentti Grantin intiaanipolitiikka ei pohjautunut pelkästään ajatukseen intiaanien auttamisesta ja sivistämisestä, vaan taustalla oli myös poliittisia ja taloudellisia syitä. Intiaanisodat olivat käymässä kalliiksi ja ne ehkäisivät Yhdysvaltojen laajenemista lähteen ja sitä kautta taloudellista kasvua. Siksi intiaanisodista oli päästävä eroon, ja sisällissodan jälkimainingeissa näytti siltä, että tuli halvemmaksi ruokkia ja vaatettaa intiaanit kuin hävittää heidät sukupuuttoon.

    Intiaanien näkökulmasta Grantin rauhanpolitiikan voidaan myös katsoa huonontaneen tilannetta. Vuonna 1871 Yhdysvallat päätti, ettei intiaaniheimojen kanssa enää tehdä sopimuksia, eli heimoja ei enää pidetty itsenäisinä kansoina vaan intiaanit määriteltiin valtiosta riippuvaisiksi yksilöiksi. Monet niin sanotuista suurista tasankointiaanisodista käytiin Grantin presidenttikauden aikana.
    Lisätiedot Käsitesivu pohjautuu teokseen: Andersson, Rani-Henrik, Riku Hämäläinen ja Saara Kekki (2013). Intiaanikulttuurien käsikirja: Kulttuurin, historian ja politiikan sanastoa. Helsinki: Gaudeamus.

    Erikieliset vastineet

    Peace Policyenglanti (English)

    Käytetyt lähteet

    Andersson&Hämäläinen&Kekki2013

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 13.5.2024: Pohjois-Amerikan tutkimus:rauhanpolitiikka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Pohjois-Amerikan tutkimus:rauhanpolitiikka.)