ympäristörikos

Määritelmä rikoslaissa säädetty erityinen rikostunnusmerkistö

Selite

Ympäristörikossääntelyllä (lisätty rikoslakiin 39/1889, 48 luku, lailla 578/1995) tavoitellaan vastuuta teoista ja laiminlyönneistä, joissa vahngoittamisen kohteena ei ole perinteiseen tapaan ihmisen henki, terveys, omaisuus tai vastaava arvotekijä, vaan aineeton ympäristö. Ympäristö käsittää tällöin paitsi luonnon myös ihmisen elinympäristön eri laatutekijöineen, rakennetun ympäristön ja tietyt ympäristösidonnaiset systeemit kuten ilmaston ja geneettiset muunnokset. Rikoslaissa rikoksen perustunnusmerkistö on määritelty seuraavasti: "… saattaa, päästää tai jättää ympäristöön esineen, ainetta, säteilyä tai muuta sellaista lain tai sen nojalla annetun säännöksen taikka yleisen tai yksittäistapausta koskevan määräyksen vastaisesti taikka ilman laissa edellytettyä lupaa tai lupaehtojen vastaisesti". Tämä määritelmä vastaa erityisesti ympäristönsuojelulain alaan kuuluvia toimintoja, mutta kun säädöksiä ei tässä kohdin ole yksilöity, muukin laki, esimerkiksi vesilaki tai maa-aineslaki tulee kysymykseen. Rikoslain sääntely on lähtökohtaisesti kattava kaikkien sellaisten tekojen ja laiminlyöntien osalta, joista saattaa aiheutua ympäristölle haittavaikutuksia. Aineellisissa säädöksissä esiintyy täydentäviä rangaistussäännöksiä, joiden nojalla sakkorangaistus on mahdollinen. Näissä tapauksissa kysymys on kuitenkin sellaisesta vähäisestä rikkomuksesta, yleensä jonkin muodollisen velvoitteen laiminlyönnistä, jolla ei ole vaikutuksia ympäristöön.

Rikoslaissa sääntely on porrastettu teon tai laiminlyönnin vakavuuden mukaan. Tunnusmerkistöt ovat: ympäristön turmeleminen, törkeä ympäristön turmeleminen, ympäristörikkomus ja tuottamuksellinen ympäristön turmeleminen. Kahden ensimmäisen osalta myös rikoksen yritys on rangaistava. Törkeäksi rikos katsotaan, kun 1) ympäristölle tai terveydelle aiheutettu vahinko tai tällaisen vahingon vaara on erityisen suuri ottaen huomioon aiheutetun tai uhkaavan vahingon pitkäaikaisuus, laaja ulottuvuus tai muut seikat, 2) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä taikka 3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti. Kun kolmen ensimmäisen tekomuodon osalta vaaditaan tahallisuutta tai tuottamusta, erikoisuutena on lievin muoto, (vain) tuottamuksellinen ympäristön turmeleminen, jossa huolimattomuus riittää vastuun perusteeksi.

Jos tekijänä on oikeushenkilö, rangaistus voidaan tuomita yhteisösakkona (rikoslain 9 luku). Alin yhteisösakon rahamäärä on 850 ja ylin 850 000 euroa (2018).

Erityisenä rikostunnusmerkistönä säädetään luonnonsuojelurikoksesta (rikoslain 48 luvun 5-5a §).

Lisätiedot
Kirjoittaja: Erkki J. Hollo

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HolloE2009, VikatmaaJ1973, Kuusiniemi&al2013

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 26.4.2024: Oikeustiede:ympäristörikos. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ympäristörikos.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →