Oikeustiede:valtiosuvereenisuus
valtiosuvereenisuusvaltiösääntöoikeus
| valtiosuvereenisuus |
Kansainvälisoikeudelliset suvereniteettimäärittelyt kehiteltiin aikana, jolloin valtioyhteisössä ei tunnettu ylikansallista päätösvallan käyttämistä. Ensimmäisiä merkkejä kehityksestä sen suuntaan edusti Kansainliitto. Varsinaista sitovaa ylikansallista (ylivaltiollista) päätösvaltaa edustaa Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätösvalta maailmanrauhaan liittyvissä kysymyksissä.
Euroopan unioni käyttää YK:ta järjestäytyneemmin muodoin ylikansallista päätösvaltaa kaikissa valtiovallan kolmijako-opin eli valtiollisen tehtäväjaon sektoreissa. EU toimielimineen voi tehdä jäsenvaltioita EU-oikeudellisesti velvoittavia ja sanktioituja päätöksiä norminanto- l. lainsäädäntövallan, hallintovallan, tuomiovallan sekä valtiontaloudellisen päätösvallan aloilla. Tämä ylikansallinen päätösvalta on huomioitu perustuslain 1 §:ssä maininnoin siitä, että Suomi on Euroopan unionin jäsenvaltio.
Euroopan neuvostolla ja kansainvälisillä erikoistuomioistuimilla ja eräillä muilla toimielimillä (mm. Tonava-komissio) on ylivaltiollisia toimivaltuuksia tarkoin rajatuilla aloilla.Kirjoittaja: Ilkka Saraviita
Lähikäsitteet
- eduskunnan toimivalta EU-asioissa
- Euroopan neuvosto
- Euroopan unioni
- Kansainliitto
- kansallinen itsemääräämisoikeus
- perustuslain tarkistus
- sisäinen valtiosuvereenisuus
- supistettu perustuslainsäätämisjärjestys
- suvereniteettirajoituksista säätäminen
- ulkoinen suvereniteetti
- valtioalue
- valtioimmuniteetti
- valtiokansa
- valtion perusoikeudet
- valtion tunnustaminen
- Yhdistyneet Kansakunnat
- ylikansallisuus
- ylivaltiollinen toimivalta
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:valtiosuvereenisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:valtiosuvereenisuus.)
