Oikeustiede:valtiosääntö

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

valtiosääntö

valtiosääntö
Definition suomalaisessa oikeudellisessa kielenkäytössä termillä "valtiosääntö" ymmärretään poliittisen vallan käyttöä valtiossa sääntelevää normistoa, joka keskeisiltä osiltaan, mutta ei kauttaaltaan, on koottuna yhteen tai useampaan "perustuslaiksi" nimettyyn säädökseen
Explanation Valtioissa, joissa 1700-luvun lopulta lähtien tapahtui valtiojärjestyksen jyrkkä, vallankumouksellinen murros, kuten Ranskassa ja Pohjois-Amerikassa, uuden valtiojärjestyksen vahvistavan asiakirjan nimeksi vakiintui latinankielisen constitutio-termin omakielinen toisinto (la constitution, the constitution). Siellä taas, missä vastaava muutos oli loivempi, kuten Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa ja Saksan ruhtinaskunnissa, käytettiin tuon termin rinnalla tai sen sijasta 1800-luvulla tai sen jälkeenkin vanhan latinankielisen lex fundamentalis -termin omakielistä toisintoa (grundlag, grundlov, Grundgesetz) tarkoittamaan valtiojärjestystä sääntelevää ja vaikeasti muutettavaa lakia.

Suomen oikeusjärjestelmässä ja suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa termillä valtiosääntö on kahtalainen merkitysisältö. Ensi sijassa termi ymmärretään aineellisessa mielessä: se kattaa eriasteisten, lainsäädäntömenettelyssä asetettujen tai tavanomaisen käytännön kautta syntyneiden oikeussääntöjen kokonaisuuden (oikeudellinen valtiosääntö), joka määrää valtiojärjestyksen ja sääntelee sitä. Siihen kuuluu sääntöjä, jotka koskevat ylimpien valtioelinten kokoonpanoa, asettamista, toimivaltaa, päätöksentekomuotoja ja keskinäissuhteita, valtiokoneiston yleistä rakennetta, kansalaisten perusoikeuksia, näiden oikeusaseman perusteita ja osallistumista julkisen vallan käyttöön sekä valtion suhteita muihin valtioihin ja kansainvälisen oikeuden järjestämiin oikeushenkilöihin.

Jos yksittäisen valtion oikeusjärjestyksessä tärkeimmät edellä tarkoitetuista säännöksistä on koottu yhteen ainoaan säädökseen, se suomenkielisissä teksteissä voidaan nimetä valtiosäännöksi, jolloin tämä termi käsitesisältöineen saa muodollisen merkityksen. Oikeusvertailussa asianomaista säädöstä voidaan tällöin kuitenkin selvyyden vuoksi suomenkielisissä teksteissä nimittää myös valtiosääntöasiakirjaksi (esim. saks. Verfassungurkunde).

Jos tuollainen säädös saa saa asiainomaisen valtion oikeusjärjestelmässä niin sanotun korotetun muodollisen lainvoiman siis jos tämä säädös voidaan muuttaa tai kumota vain normaalista lainsäädäntöjärjestyksestä poikkeavassa järjestyksessä, sitä voidaan suomeksi nimittää perustuslaiksi – kuten vuonna 2000 voimaan tullut Suomen perustuslaki itsensä nimeää.

Jos valtiolla on – niin kuin esimerkiksi pohjoismainen traditio sallii – useita perustuslaiksi nimettyjä säädöksiä, näiden muodostamasta kokonaisuudesta on oikeuskirjallisuudessa tapana käyttää nimitystä "valtiosääntö".

Valtiosääntöasiakirja on aina keskeinen osa poliittisen ja yhteiskunnallisen vallan legitimoimisen eli hyväksyttäväksi tekemisen järjestelmää. Sillä on siten, paitsi hyvin merkittäviä, normatiivisia tehtäviä, sen ohella tarkoituksena vaikuttaa kansalaisten asenteisiin ja arvomaailmaan, ennen muuta heidän käsityksiinsä yhteiskunnallisisista tosiasiallisista valtasuhteista ja niiden hyväksyttävyydestä.

Oikeudellisessa ja yhteiskuntatieteellisessäkin kielenkäytössä on oikeudellisen valtiosäännön rinnalle asetettu myös "poliittinen valtiosääntö" ja "tosiallinen valtiosääntö". Poliittisellä valtiosäännöllä – erotukseksi oikeudellisesta – voidaan tarkoittaa vallitsevaa poliittista päätöksentekojärjestelmää: ketkä tosiasiassa käyttävät poliittista valtaa ja millä tavoin. Tähän arviointiin kuuluvat, paitsi oikeudellisen valtiosäännön toimivat osat, sellaisetkin päätöksentekokäytännöt, joita oikeusäännöt eivät sääntele. Raja oikeudellisen ja poliittisen valtiosäännön välillä on tosin liukuva. Esimerkiksi brittiläisessä oikeuskulttuurissa, joka ei tunne perustuslaki-kategoriaa, valtiosääntö-termi (constitution) ja sitä vastaava käsite sijoittuu, kun sen piiriin luetaan myös oikeudellisesti sitomattomat käytännöt (constitutional conventions) aineellisesti ymmärretyn oikeudellisen valtiosäännön ja poliittisen valtiosäännön välimaastoon.

Valtiosäännöstä voidaan puhua myös tarkoittaen yhteiskunnallisten voimien, yhteiskunnassa vallitsevien valta-, vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteiden järjestelmää. Yhteiskunnallinen eli tosiasiallinen valtiosääntö on tässä mielessä aina olemassa jo ennen oikeudellisen valtiosäännön syntyä.

Käytännön valtiollisessa toiminnassa poliittisella vallalla voi olla välitön perustansa oikeudellisessa toimivallassa, mutta poliittisen vallan viimekätinen perusta on muualla, yhteiskunnan rakenteissa. Valtaa perustavat oikeudelliset ja ei-oikeudelliset tekijät voivat kuitenkin olla keskinäisessä vuorovaikutuksessa, vahvistaa toinen toistaan.
Additional Information
Kirjoittaja: Antero Jyränki

Equivalents

constitutionenglanti
constitutionranska
statsförfattning (luo nimityssivu)ruotsi
Verfassung (luo nimityssivu)saksa

Related Concepts



References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.08.2019: Oikeustiede:valtiosääntö. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:valtiosääntö.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →