prosessiväite

Määritelmä Prosessiväitteellä tarkoitetaan asianosaisen tekemää väitettä siitä, että jokin prosessinedellytys puuttuu, eli että on olemassa jokin este oikeudenkäynnin jatkamiselle.

Selite

Prosessiväitteen esittämisellä pyritään estämään oikeudenkäynnin jatkaminen sillä perusteella, että on olemassa jokin este oikeudenkäynnille. Prosessiväitteen esittää yleensä vastaaja. Mikäli tuomioistuin hyväksyy esitetyn prosessiväitteen, jätetään asia tutkimatta eikä kannetta siten käsitellä aineellisesti lainkaan, ellei prosessinedellytystä koskevaa puutetta voida korjata. Prosessiväite voi kohdistua tuomioistuimen toimivaltaan, tuomioistuimen kokoonpanon oikeellisuuteen, tuomioistuimen jäsenen esteellisyyteen, asianosaisen kelpoisuuteen, haastamisen oikeellisuuteen tai asiaa koskeviin prosessinedellytyksiin. Viimeksi mainittuihin kuuluvat muun muassa vireilläolovaikutus (lis pendens) ja oikeusvoimavaikutus (res judicata), jotka estävät saman asian vireillepanon uudelleen.

Prosessinedellytykset voidaan jakaa ehdottomiin (absoluuttisiin) tai tahdonvaltaisiin (dispositiivisiin). Ehdottoman prosessinedellytyksen tuomioistuin ottaa huomioon viran puolesta, joskin asianosainen voi joutua kiinnittämään tuomioistuimen huomiota prosessinedellytyksen puuttumiseen. Tahdonvaltaisen prosessinedellytyksen osalta asianosaisen on tehtävä prosessiväite käyttäessään asiassa ensimmäistä kertaa puhevaltaa, sillä muutoin oikeus prosessiväitteen tekemiseen voi prekludoitua. Myöhään tehty prosessiväite voidaan kuitenkin tutkia, jos se koskee ehdotonta prosessinedellytystä. Ehdotonta prosessinedellytystä koskeva prosessiväite voidaan tehdä vielä muutoksenhakuvaiheessa. Ehdottoman ja tahdonvaltaisen prosessinedellytyksen välimuotona voidaan pitää tuomarin esteettömyyttä, sillä tietyissä harkinnanvaraisissa tilanteissa oikeus tehdä prosessiväite esteellisyydestä prekludoituu, vaikka esteettömyys pääsäännön mukaan kuuluu ehdottomiin prosessinedellytyksiin. Kaikki prosessinedellytyksiä koskevat puutteellisuudet eivät johda kanteen tutkimatta jättämiseen, vaan osa puutteista on korjauskelpoisia. Esimerkiksi esteelliseksi todettu tuomioistuimen jäsen vaihdetaan esteettömään ja käsittelyä jatketaan.

Prosessiväitteestä annetaan erillinen päätös, milloin asian laatu sitä vaatii. Päätös voidaan tehdä käsittelyratkaisuna, joka merkitään pöytäkirjaan tai päätös voidaan ottaa osaksi tuomioistuimen pääasiaratkaisua. Silloin kun prosessiväite johtaa kanteen tutkimatta jättämiseen, prosessiväitteestä annetaan muutoksenhakukelpoinen ratkaisu, jolla asian käsittely päätetään. Mikäli prosessiväitettä ei hyväksytä, käsittelyä voidaan muutoin jatkaa ja tuomioistuin antaa prosessiväitteeseen käsittelyratkaisun. Prosessiväitteen hylkäävään käsittelyratkaisuun haetaan muutosta pääasian yhteydessä, ellei tuomioistuin määrää, että muutosta saa hakea erikseen. Erillinen muutoksenhakuoikeus käsittelyratkaisusta on perusteltu silloin, jos prosessiväitteen hyväksyminen muutoksenhaun seurauksena johtaa siihen, että asia on käsiteltävä uudelleen alusta alkaen. Siten esimerkiksi käsittelyratkaisusta, jolla esteellisyysväite on hylätty, voi olla perusteltua määrätä muutoksenhakuoikeus. Erikseen on määrätty, että ratkaisuun, jolla tuomari on todettu esteelliseksi, ei saa hakea muutosta.

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Antti Tapanila

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

TirkkonenT1974, s. 479, WredeRA1884, HavansiE2009, Lappalainen&al2012, s. 519-522

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.4.2024: Oikeustiede:prosessiväite. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:prosessiväite.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →