Oikeustiede:pakolainen

    Tieteen termipankista

    pakolainen

    pakolainen
    Määritelmä ulkomaalainen, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, poliittisten mielipiteiden tai tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen vuoksi ja joka oleskelee kansalaisuusmaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun, ja kansalaisuudetonta henkilöä, joka oleskelee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolella edellä mainittujen seikkojen tähden ja on kykenemätön tai sanotun pelon vuoksi haluton palaamaan sinne
    Selite

    Pakolaisten oikeudellisesta asemasta on YK:n puitteissa tehty vuonna 1951 YK:n pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus (SopS 77/1968), jota on täydennetty vuonna 1967 tehdyllä pöytäkirjalla (SopS 78/1968). Pakolaissopimuksen 1 artiklan A kohtaa sisältää pakolaisen määritelmän kriteerit (inclusion). Artiklan F-kohta puolestaan sisältää kriteerit sille, missä tilanteissa henkilö voidaan sulkea pois pakolaisasemasta (exclusion).

    EU:lla on oma turvapaikkajärjestelmä (Common European Asylum System, CEAS). Järjestelmä sisältää muun muassa määritelmädirektiivin 2011/95/EU, menettelydirektiivin 2013/32/EU, Dublin-asetuksen (EU) N:o 604/2013 ja paluudirektiivin 2008/115/EY. Määritelmädirektiivin 2 artiklan d-kohta sisältää pakolaisen määritelmän.

    Suomessa pakolaissopimuksen ja EU:n turvapaikkasäädökset on pantu täytäntöön ulkomaalaislaissa (30.4.2004/301). Ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun.

    Suomeen voidaan ottaa myös pakolaiskiintiössä YK:n pakolaisasian päävaltuutetun toimiston (UNHCR) pakolaisiksi tai tosisijaisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia uudelleen sijoittamista varten.

    Pakolaisaseman myöntäminen tarkoittaa ulkomaalaisen tunnustamista pakolaiseksi. Ulkomaalaislain 106 §:n mukaan pakolaisaseman saa turvapaikan Suomessa saanut ulkomaalainen ja pakolaiskiintiössä Suomen otettu pakolaisuuden perusteella oleskeluluvan saanut ulkomaalainen. Pakolaisaseman saaneiden perheenjäsenet saavat myös pakolaisaseman, jos heidän asemansa on rinnastettavissa pakolaisaseman saaneen asemaan.

    Pakolaisoikeuden keskeinen periaate on palautuskielto (non-refoulement), jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

    Käytetyt lähteet:

    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Tuomas Kuokkanen

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    2011/95/EU, SopS77/1968, SopS78/1968, AerJ2016, Goodwin-Gill&McAdam2007, Hathaway&Foster2015, Kallio&al(toim.)2018, UNHCR1993

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 26.4.2024: Oikeustiede:pakolainen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:pakolainen.)