Oikeustiede:isyysoikeus

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

isyysoikeus

isyysoikeus
Määritelmä tekijän moraalisiin oikeuksiin kuuluva oikeus tulla mainituksi teossuojaa nauttivan teoksen hyödyntämisen yhteydessä
Selite Tekijällä on lähtökohtaisesti oikeus tulla mainituksi tekijänä, kun hänen luomaansa teosta hyödynnetään eli kun siitä valmistetaan kappaleita tai kun se saatetaan kokonaan tai osittain yleisön saataviin. Tätä oikeutta kutsutaan isyysoikeudeksi, joka kuuluu tekijänoikeuslain 3 §:stä sisältönsä saaviin moraalisiin oikeuksiin. Viittaussäännösten nojalla isyysoikeus kuuluu myös eräiden lähioikeuksien haltijoille.

Ilmoittamisvelvollisuus on riippumaton teoksen hyödyntämisen laajuudesta, perusteesta ja luvallisuudesta/luvattomuudesta. Hyvän tavan mukaisuutta koskeva kriteeri kuitenkin rajoittaa tekijän nimen ilmoitusvelvollisuutta määrittämällä yhtäältä sen, milloin tekijä on ylipäätään ilmoitettava, ja toisaalta nimen ilmoittamistavan. Hyvä tapa määräytyy kullakin alalla vallitsevan käytännön mukaan ja vaihtelee ala- sekä teoslajikohtaisesti.

Joillakin aloilla tai käyttöyhteyksissä vakiintunut ja hyvän tavan mukainen käytäntö on, että tekijätietoja ei ilmoiteta lainkaan. Näin on katsottu olevan esimerkiksi tietokoneohjelmien yhteydessä, hautajaisissa, mainoksissa tai yrityksen toimintaa esittelevillä kotisivuilla. Hyvä tapa määrittää myös nimen ilmoittamismuodon, joka vaihtelee teostyypeittäin. Kirjallisissa teoksissa tekijän nimi mainitaan usein kannessa; elokuvateoksissa puolestaan lopputeksteissä. Mm. ennakkopäätöksessä KKO 1992:63 korkein oikeus katsoi, ettei korusuunnittelijan nimen mainitseminen jokaisessa myydyssä korussa tai korun myyntipakkauksessa ollut yksinomainen tai yleinen tapa korualalla. Siten nimen ilmoittaminen alan liikkeisiin ja myymälöihin lähetetyissä myyntikansioissa ja esitteissä sekä muussakin yhtiön toimintaa ja tuotteita koskevassa tiedottamisessa ja mainonnassa oli isyysoikeuden näkökulmasta riittävää.

Tekijä voi käyttää oikeuttaan haluamallaan tavalla määrittämällä, missä muodossa hänen nimeään käytetään: tekijä voi haluta esiintyä tietyllä taitelijanimellä, salanimellä, nimimerkillä tai jopa nimettömänä. Hyvän tavan mukaisuus edellyttääkin, että tekijän tahdolle ja tarkoitukselle annetaan erityistä merkitystä. Tekijän nimeä ei saa ilmoittaa, eikä teoksessa olevaa nimeä myöskään poistaa, vastoin tämän tahtoa (KKO 2005:92).

Isyysoikeus on taloudellisista oikeuksista riippumaton: tekijällä on oikeus tulla mainituksi myös silloin, kun hän ei itse ole enää teosta koskevien taloudellisten oikeuksien haltija. Toisaalta tekijä voi myös luopua oikeudestaan tulla mainituksi, kunhan kyseessä on laajuudeltaan ja laadultaan rajoitettu teoksen käyttö. Koska moraaliset oikeudet liittyvät läheisesti tekijän persoonaan, tekijä ei voi luopua isyysoikeudestaan pysyvästi.

Ks. esim. tekijänoikeusneuvoston lausunnot TN 2017:10 ja TN 1998:13.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Miia-Mari Kasi

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Harenko&al2016, HaarmannP-L2012, SorvariK2007

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 26.03.2019: Oikeustiede:isyysoikeus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:isyysoikeus.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →