Oikeustiede:germaaninen oikeus

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

germaaninen oikeus

germaaninen oikeus
Määritelmä germaanisten heimojen varhaista oikeutta
Selite Termi viittaa oikeushistoriallisessa kielenkäytössä germaanisten kansanheimojen oikeuteen ennen frankkilaista kautta ja keskiaikaa. Germaaniseksi kutsutusta ajasta tiedetään kuitenkin lähinnä vain se, mitä Tacitus kirjoitti vuonna 98 teoksessaan Germania.

Termillä saatetaan myös viitata Saksassa sovellettuun muuhun oikeuteen kuin roomalaiseen oikeuteen. Tähän yhteyteen kuuluvat 1800-luvulla käyttöön tulleet oikeushistorian harjoittajiin liitetyt termit germanisti ja romanisti. Oikeusvertailevassa kielenkäytössä termi viittaa romaanis-germaaniseen oikeuteen. Siinä yhteydessä germaaninen oikeusjärjestelmä viittaa etenkin Saksan oikeuteen.

Germaanisten heimojen oikeutta olivat esimerkiksi länsigoottien, burgundien ja frankkien lait. Germaaniseksi katsottua oikeutta esiintyi kuitenkin suuressa osassa Eurooppaa, lähinnä Keski- ja Pohjois-Euroopassa, mutta myös Pohjois-Italiassa ja Britanniassa. Oikeudella on katsottu olevan yhteisiä piirteitä, ja se oli luonteeltaan arkaaista (arkaainen oikeus). Suvulla (sukuoikeus) oli edelleen keskeinen merkitys. Kyse oli ennen muuta suullisesta oikeuskulttuurista. Oikeudellisia ja muita yhteisiä asioita käsiteltiin vapaiden miesten kokouksissa, joista yleensä käytettiin termiä käräjät (esim. thing, ting). Oikeudenkäyntimenettelyssä käytettiin jumaltuomioita (jumalantuomioita) sekä asianosaisten ja heitä tukevien myötävannojien (valanvahvistajien) valoja.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Pia Letto-Vanamo

Lähikäsitteet



Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.01.2019: Oikeustiede:germaaninen oikeus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:germaaninen oikeus.)