Oikeustiede:Euroopan vapaakauppaliitto (EFTA)

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Euroopan vapaakauppaliitto | EFTA

Euroopan vapaakauppaliitto
EFTA
Määritelmä kansainvälinen valtioiden välistä vapaakauppaa edistävä järjestö
Selite Nykyään järjestöön kuuluvat Norja, Islanti, Liechtenstein sekä Sveitsi. Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA, engl. European Free Trade Association) kolme jäsenvaltiota, Norja, Islanti sekä Liechtenstein muodostavat yhdessä Euroopan unionin kanssa Euroopan talousalueen (ETA).

Euroopan vapaakauppaliitto perustettiin Tukholmassa vuonna 1960 tarkoituksena edistää vapaakauppaa jäsenvaltioiden välillä, mikä puolestaan johtaisi talouden kasvamiseen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen vapaakauppaliiton jäsenvaltioissa. Tavoitteena oli myös tiivistää taloudellista yhteistyötä Länsi-Euroopan valtioiden kesken ja edistää maailmanlaajuista kaupankäyntiä.

Vapaakauppaliitto perustettiin vaihtoehtona Euroopan talousyhteisölle, jonka toiminta verrattuna EFTA:an oli poliittisesti suuntautuneempaa. Todellisuudessa yhteistyö Euroopan unionin (aiemmin Euroopan talousalueen sekä Euroopan yhteisön) kanssa on osaltaan muodostanut vapaakauppaliiton toiminnan ytimen. Vuonna 1970 EFTA-jäsenvaltiot allekirjoittivat vapaakauppasopimuksen Euroopan yhteisön kanssa; sopimus Euroopan talousalueesta tuli voimaan vuonna 1994.

EFTA on pyrkinyt aktiivisesti luomaan kauppasuhteita kolmansiin maihin sekä Euroopassa että Euroopan ulkopuolella. Ensimmäiset vapaakauppaliiton sopimuskumppanit kolmansista maisista olivat Keski- ja Itä-Euroopan valtioita. Viime vuosina vapaakauppaliitto on ennen kaikkea pyrkinyt luomaan vapaakauppasopimuksia Aasian suuntaan.

Euroopan vapaakauppaliiton perustivat alun perin Itävalta, Tanska, Norja, Portugali, Ruotsi, Sveitsi ja Iso-Britannia. Suomi liittyi vapaakauppasopimukseen vuonna 1961, Islanti vuonna 1970 ja Liechtenstein vuonna 1991. Iso-Britannia ja Tanska jättäytyivät pois sopimuksesta vuonna 1973 liityttyään Euroopan yhteisöön. Portugali irrottautui vapaakauppa sopimuksesta vuonna 1986, Itävalta, Suomi ja Ruotsi puolestaan vuonna 1995 liityttyään Euroopan yhteisöön.

Euroopan vapaakauppaliitto vastaa seuraavien sopimusten hallinnoinnista: i. EFTA:n perustamisssopimus, joka muodostaa vapaakauppaliiton oikeudellisen perustan ja säätää vapaakauppasuhteista EFTA-jäsenvaltioiden välillä, ii. Sopimus Euroopan talousalueesta, joka oikeuttaa EFTA:n kolme jäsenvaltiota (Norja, Islanti ja Liechtenstein) osallistumaan Euroopan unionin sisämarkkinoihin ja iii. EFTA:n maailmanlaajuiset vapaakauppa- ja kumppanuussopimukset

Lähteet: EFTA:n perustamissopimus: http://www.efta.int/media/documents/legal-texts/efta-convention/efta-convention-texts/efta-convention-consolidated.pdf (22.10.2013), Sopimus Euroopan talousalueesta: http://www.efta.int/media/documents/legal-texts/eea/the-eea-agreement/Main%20Text%20of%20the%20Agreement/EEAagreement.pdf (22.10.13)
Lisätiedot
Kirjoittajat: Sirja-Leena Penttinen ja Kim Talus

Vieraskieliset vastineet

European Free Trade Association (luo nimityssivu)englanti

Lähikäsitteet



Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.01.2019: Oikeustiede:Euroopan vapaakauppaliitto (EFTA). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:Euroopan vapaakauppaliitto (EFTA).)



SLYpalkki.jpg