Kirjallisuudentutkimus:verismi

    Tieteen termipankista

    verismi

    verismi
    Määritelmä naturalistinen suuntaus Italian proosakirjallisuudessa, musiikissa ja kuvataiteissa 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa
    Selite

    Ranskalaisesta naturalismista virikkeitä saaneen verismin huomattavin teoreetikko oli Luigi Capuana (1839-1915), joka esittelee poetiikkaansa teoksissaan Studi sulla letteratura contemporanea (1880-82), Per l'arte (1885) ja Gli "Ismi" contemporanei (1898). Verismille loi osaltaan pohjaa kirjallisuudentutkijana ja Italian opetusministerinä toiminut Francesco de Sanctis (1817-83) naturalismia käsittelevillä teoksillaan La scienza e la vita (1872) ja Studio sopra Emilia Zola (1878).

    Veristien mielestä kirjallisuuden ja taiteen tulee olla totuudenmukaista silläkin uhalla, että totuus osoittautuisi vastenmieliseksi. He käsittelivät teoksissaan kaunistelemattomasti mutta myötätuntoisesti köyhyyttä, hätää ja väkivaltaa. Suuntauksen keskeinen edustaja on sisilialainen Giovanni Verga (1840-1922), jonka kertomuksesta "Nedda" (1874) verismin katsotaan alkaneen. Verga muistetaan erityisesti romaanistaan I Malavoglia (1881, Malavoglian suku) sekä kertomuksestaan "Cavalleria rusticana" (1883), jonka pohjalta Pietro Mascagni on säveltänyt samannimisen oopperan (1890). Muita veristejä ovat Napolin kuvaaja Matilde Serao (1856-1927) ja Nobel-kirjailija Grazia Deledda (1871-1936), jonka romaanit sijoittuvat Sardiniaan. Myös englantilaista D. H. Lawrencea ja amerikkalaista Theodore Dreiseria on moni kriitikko pitänyt veristeina heidän tinkimättömän totuudentavoittelunsa takia.

    Erikieliset vastineet

    verismoitalia (italiano)
    vérismeranska (français)
    Verismussaksa (Deutsch)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 29.3.2024: Kirjallisuudentutkimus:verismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:verismi.)