Kirjallisuudentutkimus:sestiini

    Tieteen termipankista

    sestiini

    sestiini
    Selite

    Provencelaisten trubaduurien kehittämä loppusoinnuton runomuoto, joka rakentuu kuudesta kuusisäkeisestä säkeistöstä sekä yhdestä kolmisäkeisestä. Ensimmäisen säkeistön säkeiden loppusanat toistuvat määräjärjestyksessä seuraavien säkeistöjen säkeiden loppusanoissa. Runo päättyy kolmisäkeiseen sakeistöön (envoi tai tornada), jonka säkeissä vielä kertautuvat ensimmäisten säkeitten loppusanat, kunkin säkeen sisällä ja lopussa aina yksi.


    Tämän monimutkaisen runomuodon keksi provencelainen trubaduuri Arnaut Daniel n. 1190. Sittemmin sestiinejä ovat kirjoittaneet esim. Dante ja Petrarca. Niitä laativat myös monet renessanssin ja barokin ajan runoilijat sekä saksalaiset romantikot. Runomuotoa edustavat myös Sir Philip Sidneyn paimenrunoelma Arcadia (1590), A. C. Swinburnen runo "The Complaint of Lisa" (1878) ja Ezra Poundin "Sestina: Altaforte" (Personae, 1909).
    Lisätiedot Italian sesto=kuudes

    Erikieliset vastineet

    sestina (luo nimityssivu)englanti (English)
    sestina (luo nimityssivu)italia (italiano)
    sestina (luo nimityssivu)ranska (français)
    sestin (luo nimityssivu)ruotsi (svenska)
    Sestine (luo nimityssivu)saksa (Deutsch)

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 28.3.2024: Kirjallisuudentutkimus:sestiini. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:sestiini.)