Kirjallisuudentutkimus:runojalka

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

runojalka

runojalka
Määritelmä mitallisen runon poljentoyksikkö, joka muodostuu painottomien ja painollisten tavujen tai lyhyiden ja pitkien tavujen vaihtelusta
Selite Runojalat voivat olla laskevia (esim. daktyyli ja trokee) tai nousevia (esim. jambi ja anapesti). Nousut ovat painollisten tavujen kohdalla ja laskut painottomien. Runojalka on nouseva, jos painottomat tavut (tai painoton tavu) edeltävät painollista tavua, ja laskeva, jos järjestys on päinvastainen. Runojalkaa on kutsuttu myös runopolveksi (esim. nelipolvinen trokee).

Vieraskieliset vastineet

metrical foot, footenglanti
pie de verso (luo nimityssivu)espanja
piede (luo nimityssivu)italia
pied (luo nimityssivu)ranska
versfot (luo nimityssivu)ruotsi
Versfuβ (luo nimityssivu)saksa
slapa (luo nimityssivu)venäjä
värsijalg (luo nimityssivu)viro

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Kupiainen1964, HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.01.2019: Kirjallisuudentutkimus:runojalka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:runojalka.)








{{Käsite |Toivottu=1kuva |kuvatiedosto=runomitat.png |kuvateksti=Runomitat