Kirjallisuudentutkimus:robinsonadi

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

robinsonadi

robinsonadi
Määritelmä kertomus kulttuurista syrjään joutuneesta tai kulttuuria paenneesta yksilöstä tai ihmisryhmästä
Selite Käsite viittaa Daniel Defoen romaaniin The Life and Strange Surprising Adventures of Robinson Crusoe, of York, Mariner (1719-20, Robinson Crusoe). Haaksirikkoutunut Robinson viettää 28 vuotta asumattomalla saarella lähellä Orinocon virtaa. Vaikka hänellä ei ole juuri mitään työkaluja, hän selviää alkeellisten olojen hankaluuksista valtavan kekseliäisyytensä ansiosta. Lohtua hän saa lukemalla Raamattua. Eräänä päivänä Robinson kohtaa nuoren alkuasukkaan ja pelastaa hänet saarelle saapuneiden ihmissyöjien kynsistä. Robinson kutsuu seuralaistaan Perjantaiksi (Man Friday), koska sattuu tapaamaan hänet ensimmäisen kerran perjantaipäivänä. Defoen kertomuksen lähtökohtana oli W. Rogersin muistiinmerkitsemät skotlantilaisen matruusin Alexander Selkirkin (1676-1721) muistelmat A Cruising Voyage Round the World (1712). Kirjoituksessaan "Serious Reflections of Robinson Crusoe" (1720) Defoe väittää, että romaani on allegoria hänen itsensä elämästä. Teoksensa menestyksen innostamana Defoe kirjoitti romaaniinsa unohdukseen vaipuneen jatko-osan Further Adventures of Robinson Crusoe (1719), jossa saarelta pelastettu Robinson seikkailee ympäri maailmaa ja mm. rahtaa oopiumia Kiinaan.

Autiolle saarelle pelastumisen tai joutumisen motiivi on esiintynyt kirjallisuudessa jo usein ennen Robinson Crusoen tarinaa; esim. Odysseiassa, Tuhannen ja yhden yön kertomuksessa Sindbad Merenkävijästä, saksalaisessa Gudrun-eepoksessa (n. 1240) ja H. J. C. von Grimmelshausenin veijariromaanissa Der abentheurliche Simplicissimus Teutsch (1668, Seikkailukas Simplicissimus). Viimeksi mainitussa teoksessa sankari pakenee kolmikymmenvuotisen sodan kauhuja asumattomalle saarelle.

Robinsonadiksi on kutsuttu myös Defoen romaanin jäljitelmää tai siitä innoituksensa saanutta teosta, joten termi viittaa myös tiettyyn kertomuksen lajityyppiin. Lukuisista mukailuista ja muunnelmista ensimmäinen oli jo 1719 ilmestynyt anonyymin kirjoittajan The Adventures and Surprising Deliverance of James Dubourdieu and his Wife from the Uninhabited Part of the Island of Paradise, jota seurasi pian mm. Teutscher Robinson oder Bernhard Creutz (1722). Robinson Crusoe -muunnelmia julkaistiin monissa eri maissa vuoteen 1760 mennessä kaikkiaan nelisenkymmentä ja sittemmin niiden määrä kasvoi vielä tuntuvasti. Suosituimpiin jäljitelmiin kuuluivat englantilainen The Hermit, or... The Adventures of Mr Philip Quarll (1727), saksalaisten Johann Schnabelin Die Insel Felsenburg (1731-43), Joachim Heinrich Campen Robinson der Jüngere, zur angenehmen und nützlichen Unterhaltung für Kinder (1779-80) sekä Johann Wyssin Der schweizerische Robinson (1812-27). Suomessakin Robinsonin tarinaa on mukailtu. Romantikko Abraham Poppius (1793-1866) laati romaaniluonnoksen "Uusi Robinson Saimaan saarella", jota ei ole kuitenkaan julkaistu. Poppiuksen tarinan sankari on 1500-luvun lopussa eläneen kuningas Sigismundin sotilas, joka kuninkaansa kukistuttua vetäytyy Saimaan saarelle ja elää siellä luonnonantimien varassa. Ensimmäinen Robinson Crusoen suomenkielinen laitos ilmestyi 1847 nimellä Robinpoika Kruuse. Siviä Heinämaa on puolestaan julkaissut "Suomen lapsille" osoittamansa 70-sivuisen kirjasen Risto Roopenpojan ihmeellinen elämä (1911).

Myöhempi kirjallisuudentutkimus on nähnyt Robinson Crusoessa ennen kaikkea kolonialismin ideologisen kuvauksen, jossa Robinson edustaa niitä eurooppalaisia hyveitä, joita tarvitaan pelastamaan maailma barbaareilta; rohkeutta, kärsivällisyyttä, toimeliaisuutta, luonnon ja alempien rotujen hallitsemista. Niinpä moderneissa robinsonaneissa alkuteoksen ihanteellinen asetelma onkin pyritty kyseenalaistamaan. Ranskalaisen Michel Tournierin romaanissa Vendredi ou les Limbes du Pacifique (1967, Perjantai) - josta on myös lapsille sovitettu versio Vendredi ou la vie sauvage (1971, Robinson ja Perjantai) - Robinson rakentaa saarelleen brittiläisen malliyhteiskunnan ja opettaa Perjantaita, kunnes osat paradoksaalisesti vaihtuvat villin ryhtyessä vuorostaan opettamaan Robinsonia. William Goldingin sivilisaatiokriittinen The Lord of the Flies (1954, Kärpästen herra) kääntää myös alkuteoksen päälaelleen. Kun Defoe sijoittaa autiolle saarelle sankarin, joka kykenee miltei tyhjästä rakentamaan ihanteellisen pienoisyhteiskunnan, Goldingin romaanissa autiolle saarelle haaksirikkoutuu joukko koulupoikia, joista lyhyessa ajassa tulee petomaisia tappajia.

Vieraskieliset vastineet

Robinsonnade (luo nimityssivu)englanti
desert island fiction (luo nimityssivu)englanti
robinsonnade (luo nimityssivu)ranska
robinsonad (luo nimityssivu)ruotsi
Robinsonade (luo nimityssivu)saksa
robinsonaad (luo nimityssivu)viro

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.03.2019: Kirjallisuudentutkimus:robinsonadi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:robinsonadi.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →