Kirjallisuudentutkimus:Juvenaliksen satiiri

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

Juvenaliksen satiiri

Juvenaliksen satiiri
Explanation Roomalaisen runoilijan Decimus Junius Juvenaliksen (n. 50 - n. 130) mukaan nimetty satiirimuoto. Juvenaliksen satiirit poikkevat kärkevyydessään ja pessimistisyydessään Horatiuksen lempeämmistä satiireista. Juvenalis kirjoittaa myös: "Si natura negat, facit indignatio versum" (Jos ei ole runoilijaksi syntynyt, suuttumus pakottaa runoilemaan). Perimätiedon mukaan keisari Domitianus ajoi Juvenaliksen maanpakoon tämän syyllistyttyä hänen suosikkinsa herjaamiseen. Juvenaliksen satiirien maalitauluina ovat rikkaat, teeskentelijät, säädyllään ylpeilevät, naissukupuoli, ulkomaalaiset (etenkin kreikkalaiset),suurkaupungin elämä, yleinen moraalittomuus,jne. Moralisteille ominaiseen tapaan hän hekumoi kaikkinaisen mädännäisyyden kuvaamisella. Samuel Johnson on jäljitellyt Juvenalista runoissaan "London" (1738) ja "The Vanity of Human Wishes" (1749), mutta Jonathan Swift tulee teoksissaan vielä lähemmäksi Juvenaliksen kompromissitonta henkeä.

Related Concepts

Sources

HosiaisluomaY2003

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.06.2019: Kirjallisuudentutkimus:Juvenaliksen satiiri. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:Juvenaliksen satiiri.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →