merkitys

Määritelmä
se mitä kielellinen muoto on vakiintunut ilmaisemaan; ilmauksen sisältö; kielen semanttinen, kognitiivinen, intersubjektiivisesti hahmottunut osajärjestelmä

Selite
Merkitys on kielitieteen perustermejä ja sen ilmaiseminen kielellisin muodoin (morfeemein, sanoin, lausekkein, lausumin jne.) tieteenalan keskeinen tutkimuskohde, eikä sen määrittely ole yksinkertaista. Termillä on myös tutkimuskäytössä monia eri merkityksiä. Pienin kielellinen muoto, joka erottaa sanojen merkityksiä toisistaan, on esimerkiksi foneemi. Termi merkitys voi tarkoittaa (tai merkitä) myös muun muassa ilmauksen informatiivista, "loogista", propositionaalista, leksikaalista, grammaattista, semanttista, pragmaattista, kirjaimellista, käsitteellistä tai affektista sisältöä tai vaikkapa sen metakielistä, rererentiaalista tai poeettista funktiota. Myös lähikäsitteiden luettelossa (ks. alempaa) on vain pieni osa merkitys-käsitteen piiristä. Ks. myös kirjallisuudentutkimuksen termiä merkitys ja termiä merkitys filosofiassa.

Lisätiedot
Kielellisen muodon ja merkityksen välillä on erottamaton ja jäsentynyt suhde. "Ei muotoa ilman merkitystä, ei merkitystä ilman mieltä" (OnikkiT 2000). "Vaikka aineeton merkitys ja aineellinen muoto ovatkin vastapooleja, ne ovat symbolifunktion kautta erottamattomat. Merkityksen aineettomuus ei tarkoita, että se olisi vailla rakennetta. Merkitysjärjestelmäkin on strukturoitunut" (KarlssonF 2004).

Erikieliset vastineet

merkniba	Suomen romanikieli (kaalengo tšimb)
meaning	englanti (English)
sense	englanti (English)
sentido	espanja (español)
sens	ranska (français)
Sinn	saksa (Deutsch)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

KFT1993, LeinoP1993, OnikkiT2000, KarlssonF2004, JK2009

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 26.4.2024: Kielitiede:merkitys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:merkitys.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →