Kielitiede:ablaut

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

ablaut

ablaut(suositeltu)
Ablaut(saksal. oikeinkirjoituksen mukainen)
indoeurooppalainen astevaihtelu(ks. lisätiedot)
Definition #
  1. indoeurooppalaiseen kantakieleen rekonstruoitava juurimorfeemien vokaalivaihtelu, jossa kantakielen foneemit *e, *o, *ē ja *ō vaihtelevat morfofonologisesti sekä keskenään että kadon, *Ø, kanssa
  2. sellainen vokaali- tai vartalovaihtelu, joka myöhemmässä kielimuodossa pohjautuu indoeurooppalaisen kantakielen alkuperäiseen ablaut-ilmiöön
Explanation Indoeurooppalaisen kantakielen juurimorfeemeiden ominaisuus oli morfofonologinen vokaalivaihtelu ablaut, joka näyttäisi olleen kytköksissä sanapainon (´) sijoittumiseen eri taivutusmuodoissa ja johdosten muodostuksessa. Ablautin mukainen vaihtelu on säilynyt kokonaisuudessaan esimerkiksi muinaiskreikan πατήρ-sanan (’isä’) ja sen johdosten taivutuksessa:
  • ē-aste (pitkä): patḗr ’isä’ (nom.)
  • e-aste (lyhyt): patér-a ’isää’ (akk.)
  • katoaste (Ø): patr-ós ’isän’ (gen.)
  • ō-aste (pitkä): a-pátōr ’isätön’ (nom.)
  • o-aste (lyhyt): a-pátor-a ’isätöntä’ (akk.)

(nom. = nominatiivi; gen. = genetiivi; akk. = akkusatiivi)
(Vrt. Brugmann 1900: 90ff.; Szemerényi 1996: 83ff.)

Sanavartaloiden monimutkainen vokaalivaihtelu pyrki tasoittumaan ja yksinkertaistumaan ajan kuluessa, ja näin myös kantakielestä erkaantuneet myöhäisemmät kielihaarat suosivat ja leksikalisoivat taivutusparadigmoihinsa toisistaan riippumatta eri vokaalin sisältäviä vartalovariantteja. Tästä syystä etymologisesti yhteenkuuluvat juurimorfeemit eri kielihaaroissa voivat edustaa eri vokalismin sisältäviä ablaut-asteita, mikä osaltaan vaikeuttaa kognaattien tunnistamista. (Szemerényi 1996: 84–85.)

Esimerkiksi latinan sananmuodot pēs ’jalka’ (nom.) ja pedēs ’jalat’ (monikon nom.) pohjautuvat kantakielen sanan *pṓd-s (: gen. *ped-és) lyhyeen ja pitkään e-asteeseen, kun taas germaanisisessa kielihaarassa ’jalkaa’ merkitsevä juuri on säilynyt ō-asteisena, vrt. mm. englannin foot, ruotsin fot, gootin fōtus. Ablaut-peräistä vokaalivaihtelua on säilynyt useissa indoeurooppalaisissa nykykielissä leksikaalistuneena vanhimpien verbien taivutusparadigmoihin, mistä ovat osoituksena mm. monet germaanisten kielten vahvojen verbien taivutuksessa tavattavat vokaalinmuutokset sekä romaanisten kielten epäsäännöllisiksi muotoutuneet verbiparadigmat.
Additional Information Ablautista etenkin aiemmin käytössä ollut suomenkielinen nimitys (indoeurooppalainen) astevaihtelu (vrt. esim. Karttunen 2003: 14) on ongelmallinen, sillä astevaihtelu-termin perusmerkitykseksi on vaikiintunut aivan tietty suomessa ja itämerensuomalaisissa kielissä tavattava konsonanttien äännevaihtelu, jolla ei ole mitään tekemistä indoeurooppalaisen ablaut-vokaalivaihtelun kanssa.

Equivalents

Indo-European ablautenglanti
afhljóðislanti
apophonie indo-européenneranska
avljudruotsi
Ablautsaksa

Related Concepts

Sources

KarttunenK2003, BrugmannK1900, SzemerényiO1996

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 26.04.2019: Kielitiede:ablaut. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:ablaut.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →