Keskustelu:Kielitieteen luokitus

Hei kaikille, tein nyt vihdoin tänne tunnuksen :-). Ja ajattelin viritellä saman tien keskustelua siitä, missä olisi kielikontaktitutkimuksen paikka tässä luokittelussa. Se on ongelmallinen, koska kyseessä ei ole yhtenäinen tutkimussuuntaus vaan enemminkin sateenvarjotermi hyvinkin erilaisille lähestymistavoille. Tällä hetkellä se näyttää olevan historiallis-vertailevan kielentutkimuksen alla, mutta en ole varma onko se paras paikka. Osa kielikontaktitutkimuksesta on tietysti luonteeltaan historiallista kielitiedettä, mutta on myös paljon sellaista tutkimusta, jonka paikka olisi jossain muualla (esimerkiksi sosiolingvistiikan yhteydessä). Olisi hyvä kuulla tästä muiden mielipiteitä: voisiko kielikontaktitutkimus olla itsenäisenä luokkanaan? Olen tietysti vähän jäävi tässä asiassa, sillä tietenkin haluaisin nostaa oman tutkimusalueeni taksonomiassa ylemmäksi...

Hei Helka, nostin kielikontaktitukimuksen näillä perusteilla omaksi luokakseen.

Olisi hyvä keskustella myös otsikon Kielitieteen teoriat ja menetelmät alla olevasta heterogeenisestä ryhmästä. Vastaako sisältöä otsikkoa? Ovatko esimerkiksi nimistöntutkimus tai pragmatiikka samalla tavalla kielitieteen teorioita tai menetelmiä? Voisiko - tai pitäisikö - ryhmää jotenkin jäsentää edelleen?

Lea Laitinen

Muutin eilen "Kielen osajärjestelmät" -luokan väljemmäksi otsikolla "Kielitieteen osa-alueita", joten sinne mahtuu nyt niin nimistöntutkimus kuin pragmatiikkakin (pragmatiikka ja semantiikka ovat nyt alaluokassa "merkityksen tutkimus").

Hei kieltieteen asiantuntijat! Täältä Nellimin suunnasta näyttää siltä, että keskustelua luokituksesta tarvittaisiin ainakin alueelta Kielitieteen teoriat ja menetelmät - vaikkapa siitä, millä perustein sen sisällä on erikseen ryhmä Kielitieteen suuntauksia ja miten se suhteutuu alueen muihin alaluokkiin. Entä ollaanko yhtä mieltä siitä, ettei esim. soveltava kielitiede ole kielitiedettä vaan sen lähialue? Olisiko konkreettisin tapa orientoitua keskusteluun se, että itse kukin alkaa laatia oman erikoisalueensa nimityksestä käsitteen määritelmää ja sille osuneiden termien määritelmiä? Terv. Leea

Olen saanut myös suoraan palautetta Kimmo Koskenniemeltä, joka esittää seuraavaa:

- luokan erityiskielet nimenä voisi olla parempi esim. kieliryhmien tutkimus, koska erityiskieli nimityksenä johtaa harhaan, ammattikieliin tms. (joita esim. Karlsson nimittää erikoiskieliksi).

- (suora lainaus:) "Termi "laskennallinen kielitiede" voisi olla hyväkin, mutta sitä ei ole juurikaan käytetty. Termi "tietokonelingvistiikka" on osittain korvautunut termillä "kieliteknologia", joka kattaa sovelluskohteitakin. Kaikki eivät sijoittaisi "korpuslingvistiikkaa" laskennallisen kielitieteen alle vaan "kielitieteen teorioihin ja menetelmiin". Lisäksi on erillinen kysymys siitä, kehitetäänkö kieliteknologialle erillistä terminologiaa (jolloin tässä listassa ei olisi laskennallista kielitiedettä tai mikä sen nimeksi tulisi), vaan nuo terminologiat viittaisivat muuten toisiinsa. Kieliteknologian terminologia on paljolti sidoksissa ja päällekkäinenkin tietojenkäsittelytieteen terminologian kanssa."

Ehdotus (MN): kieliteknologian (jolla on jo oma aihealue Termipankissa) voisi sijoittaa linkiksi myös kielitieteen lähialueisiin, ja korpuslingvistiikan kielitieteen metodeihin, kuten Kimmo esittää.

Olen samaa mieltä tuosta "erityiskielet"-asiasta - ihan sama ajatus tuli kuin Kimmolla heti luokitusta katsoessa! Kielitieteen lähialueisiin voisi pistää myös "terminologiaopin" (ru terminologilära, sa Terminologielehre).

Hyvä ehdotus minustakin. Vaihdoin kokeeksi nimityksen Erityiskielet tilalle yksinkertaisesti Kieliryhmät. Mitä mieltä olette? Lea Laitinen

Sopisi tosi hyvin! Samanniminen luokka olisi näillä näkymin kuitenkin tulossa myös toiseen paikkaan: Kielet > kielikunnat > kieliryhmät. Tällä hetkellä osa-alue "kielet" on vielä työn alla, joten sen alaluokat eivät vielä ole näkyvissä.

No, ei se sitten käy. Mietin sellaistakin kuin "Kieliryhmäkohtaiset termit". Lea.