Filosofia:yhteiskuntatieteiden filosofia

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

yhteiskuntatieteiden filosofia

yhteiskuntatieteiden filosofia
Definition yhteiskuntatieteisiin liittyvien metodologisten ja tietoteoreettisten ongelmien tutkimusta
Explanation Yhteiskuntatieteiden filosofia tutkii yhteiskuntatieteiden logiikan ja metodologian ongelmia. Tässä mielessä kyse on yhteiskuntatieteiden tieteenfilosofiasta ja keskeiset kysymykset ovat: mitkä ovat hyvän sosiaalisen selityksen kriteerit? Miten yhteiskuntatieteet eroavat luonnontieteistä vai erovatko lainkaan? Onko yhteiskunnalliselle tutkimukselle sille luonteenomaista tutkimusmetodia? Minkälaisten empiiristen toimenpiteiden perusteella tulee yhteiskuntatieteellisiä väitteitä arvioida? Onko olemassa redusoitumattomia sosiaalisia lakeja? Onko sosiaalisten ilmiöiden välillä kausaalisia suhteita? Mikä on teorian osuus sosiaalisissa ilmiöissä?
Yhteiskuntatieteiden ja luonnontieteiden välisestä suhteesta on oltu erimielisiä. Yksi kanta on naturalismi, jonka mukaan yhteiskuntatieteiden metodologian tulee olla lähellä luonnontieteiden metodologiaa. Tätä lähellä on fysikalismi, jonka mukaan kaikki korkeamman tason ilmiöt ja säännöllisyydet mukaanlukien sosiaaliset ilmiöt on palautettavissa fyysisiin ilmiöihin ja niitä hallitseviin lakeihin. Näitä vastustavan kannan mukaan sosiaaliset ilmiöt ovat intentionaalisia ja eroavat sen vuoksi luonnonilmiöistä. Tämän vuoksi näitä ilmiöitä on lähestyttyvä hermeneuttisista lähtökohdista samaan tapaan kuin kirjallisia tekstejä. Vaikka reduktiota fyysisiin ilmiöihin ei hyväksyttäisikään, voidaan silti katsoa sosiaalisen ilmiöiden olevan yksilöiden aiheuttamia. Tässä mielessä kausaaliset selitykset voidaan tämän kannan mukaan ymmärtää rajoitetussa mielessä. Kausaalisen selitysmallin yksi tärkeä laji ovat materialistiset selitykset. Tämäntyyppinen malli pyrkii selittämään sosiaaliset piirteet sosiaalisten ilmiöiden materiaalisessa kontekstissa. Tyypillisiä tämänlaisia konteksteja ovat topografiset tai ilmastolliset piirteet. Karl Marx (1818-1883) pyrki selittämään sosiaaliset ilmiöt teknologian kehityksen kautta. Silti myös materialistisissa selityksissä ihmisyksilöiden valinnoilla on tärkeä merkitys.
Keskeinen aihe yhteiskuntafilosofiassa on myös ollut sosiaalisten säännönmukaisuuksien ja yksilöitä koskevien faktojen keskinäinen suhde. Metodologisen individualismin mukaan yksilöt ovat määräävässä asemassa sosiaalisiin entiteetteihin kun taas yhden tätä vastustavan kannan, metodologisen holismin mukaan sosiaaliset entiteetit, tosiasiat ja lait ovat autonomisia ja redusoimattomia. Siten esimerkiksi valtio on keskeisiltä ominaisuuksiltaan riippumaton siinä vaikuttavista yksilöistä.
Yhteiskuntafilosofian virtauksista on vielä mainittava funktionalismi, joka näkee sosiaaliset ilmiöt suhteessa niistä seuraaviin hyödyllisiin seurauksiin (funktioihin). Esimerkiksi työväenluokan Englannissa syntyi urheiluklubeja, joihin työväestö saattoi purkaa ylimääräisen energiansa sen sijaan, että sortuisi alkoholiin ja muihin paheisiin, jotka voisivat heikentää sosiaalista vakautta.

Equivalents

philosophy of social sciencesenglanti

Related Concepts

Sources

AhokasA2010, AudiR1995, BunninNYuJ2004

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.08.2019: Filosofia:yhteiskuntatieteiden filosofia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:yhteiskuntatieteiden filosofia.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →