Filosofia:metaetiikka

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

metaetiikka | analyyttinen etiikka

metaetiikka(suositeltu)
analyyttinen etiikka
Määritelmä etiikan ala, joka tutkii moraalin ei-moraalisia sitoumuksia ja lähtökohtia, kuten moraalikäsitteiden luonnetta ja niiden keskinäisiä suhteita sekä moraalisten tosiasioiden olemassaoloon ja moraalitietoon liittyviä kysymyksiä
Selite Metaetiikassa tutkitaan eettisten termien luonteen, tehtävien ja käytön erittelyä sekä eettisiä ilmauksia sisältävien lauseiden merkityksiä. Se ei varsinaisesti tähtää sisällöllisiin moraaliperiaatteisiin, vaan päämääränä on pikemminkin selvittää minkälaista moraalinen ajattelu on.
Metaetiikan tärkeimpiä suuntauksia ovat olleet intuitionismi, emotivismi, relativismi, realismi, preskriptivismi ja konsensualismi.
1. Intuitionistien mukaan moraalisia totuuksia on olemassa ja voimme saada niistä tietoa. Moraalitieto poikkeaa kuitenkin havaintoihin perustuvasta empiirisestä tiedosta. Moraalisia totuuksia ei havaita, vaan ne ikään kuin ”nähdään” välittömästi moraalisen intuition avulla. Intuitionismia on edustanut G. E. Moore (1873–1858) teoksessaan Principia Ethica.
2. Emotivismin mukaan moraaliarvostelmat eivät ole väitteitä, jotka voivat olla tosia tai epätosia ja siten moraaliset tosiasiat ja moraaliset totuudet eivät olemassa. Emotivismin teki tunnetuksi A. J. Ayer (1910–1989) kirjassaan Language, Truth and Logic (1936) ja sen toinen tunnettu edustaja on ollut Charles L. Stevenson (1908-1979).
3. Analyyttinen relativismi, jota on edustanut mm. Ludwig Wittgenstein (1889–1951) kirjassaan Philosophical Investigations (1953) haluaa osoittaa, että moraalikäsitteiden merkitykset ja moraaliarvostelmien pätevyys ovat välttämättä sidoksissa sosiaalisten yhteisöjen ja kulttuurien omaksumaan elämäntapaan. Se ei ota kantaa näiden keskinäiseen moraaliseen paremmuuteen.
4. Relativismille täysin vastakkainen käsitys on realismi, jonka mukaan on olemassa meidän ajattelustamme riippumaton todellisuus, josta on mahdollista saada tietoa havaintoja ja päätelmiä tekemällä. Moraalirealismia on edustanut David. O. Brinkin teoksessaan Moral Realism and the Foundations of Ethics (1986).
5. Preskriptivismi (erityisesti Richard M. Hare (1919-2002)) lähtee siitä, että moraalin tarkoitus on ohjata ihmisten toimintaa. Se pitää moraaliarvostelmia määräyksinä tai ohjeina, preskriptioina.
6. Konsensualismi esittää puolestaan yleisen mallin moraalisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Sen mukaan yksimielisyys, konsensus, on moraaliväitteiden pätevyyden kriteeri. Tunnetuin konsensualismin edustaja on ollut Jürgen Habermas (1929-).
Lisätiedot
Lue lisää Logos-ensyklopediasta!

Vieraskieliset vastineet

metaethicsenglanti
analytic ethicsenglanti

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

OksanenMLaunisVSajamaS2010, SalonenT2008, PietarinenJ2015, Logos2007, SaarinenE1999

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.01.2019: Filosofia:metaetiikka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:metaetiikka.)