Antiikintutkimus:kirkkolatina
kirkkolatina
| kirkkolatina |
Määritelmä
roomalaiskatolisen kirkon käyttämä latinan kieli
Selite
Kirkkolatinaa voidaan pitää eräänä keskiajan latinan muotona. Kirkkolatinaa edustavat latinankielinen Raamattu (Vulgata), liturgia, kanoninen laki sekä teologinen ja liturginen kirjallisuus. Kirkkolatinalla on tyypillisesti ollut omia, alueellisesti vaihtelevia ääntämykseen, sanastoon ja kielioppiin liittyviä erityispiirteitään, jotka erottavat sen etenkin klassisiin malleihin tukeutuvasta uuslatinasta. Lähinnä peijoratiivisessa merkitysessä käytettävä nimitys munkkilatina on harhaanjohtava ja siksi vältettävä.
Erikieliset vastineet
| Ecclesiastical Latin | englanti (English) | |
| latino ecclesiastico | italia (italiano) | |
| latin ecclésiastique | ranska (français) | |
| kyrkolatin | ruotsi (svenska) | |
| Kirchenlatein | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- keskiajan latina (yläkäsite)
- uuslatina (vieruskäsite)
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 12.5.2024: Antiikintutkimus:kirkkolatina. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Antiikintutkimus:kirkkolatina.)