Oikeustiede:demokratiavaje Euroopan unionissa/laajempi kuvaus

    Tieteen termipankista

    Palaa takaisin käsitesivulle

    Euroopan unionin demokraattisuuden arviointia haittaa myös se, että osin tarkoituksella, osin tahattomasti, EU:n toimielimien nimityksinä on käytetty termejä, joilla yleisesti ja itsenäisiä valtioita tarkoittaen on toinen merkitys kuin EU-yhteydessä. EU:n sopimusjärjestelmän nimike haluttiin eräässä vaiheessa muuttaa Euroopan perustuslaiksi l. perustuslailliseksi sopimukseksi tai valtiosäännöksi (constitution). Toisena esimerkkinä on EU:n parlamentti, jonka ihmiset yleisesti ymmärtävät tarkoittavan samanlaista elintä kuin kansalliset parlamentit ja olettavat sen tehtävien olevan samankaltaisia kuin kansanedustuslaitosten. Uskotaan, että EU:n parlamentin tehtävänä on EU:n lainsäädännöstä päättäminen. Näinhän asia on vain hyvin rajoitetusti. Voidaan myös viitata siihen, että muut EU:n toimielimet poissulkevan säädösaloitevallan omaavan komission jäsenet ja sen alaiset virkamiehet ja valmisteluelimet - toisin kuin jäsenvaltioiden viranomaiset ja virkamiehet - eivät ole parlamentarismisidonnaisesti kansanvaltaisessa valvonnassa. Ilmaisuja EU:n presidentti, -pääministeri ja - ulkoasiainministeri käytetään yleisesti.

    Demokratiavajeeseen liittyy se, että päätöksenteon ja asiakirjojen julkisuus ja sitä kautta päätösvallan kontrolli EU:ssa ei ole samalla tasolla kuin useissa jäsenvaltioissa. Demokratiavajeen arvioidaan vaikuttavan EU-järjestelmän toiminnan legitimiteettiin jäsenvaltioissa.

    Osaltaan demokratiavaje seuraa siitä, että unionin perussopimukset sallivat ns. läheisen yhteistyön kansainvälisoikeudellisin sopimuksin: unionin jäsenvaltiot perustavat osittain unionirakenteen sisään tai rinnalle erityyppisiä toimielimiä, jotka ovat vielä varsinaisia EU:n toimielimiä etäämpänä kansalaiskontrollista.

    Kirjoittaja: Ilkka Saraviita