Difference between revisions of "Oikeustiede:testamentin tiedoksianto"

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search
(No difference)

Revision as of 12:15, 6 June 2019

testamentin tiedoksianto

Tämä sivu on vielä tarkistamatta
testamentin tiedoksianto
Definition perittävän tekemä testamentti on annettava hänen kuolemansa jälkeen tiedoksi kaikille lakimääräisille perillisille sen vuoksi, että he voivat harkita sitä, tulevatko he nostamaan testamentin moitekanteen, jossa he vaativat testamentin julistamista laissa erikseen säädetyllä perusteella pätemättömäksi siltä osin kuin se estää heitä saamasta perintöosaansa perittävän jälkeen
Explanation Testamentti synnyttää jännitteen perillistahon ja testamentin saajan välille: sen tekeminen merkitsee useimmissa tapauksissa poikkeamista lakimääräisestä perimysjärjestyksestä. Perittävä voi kuitenkin tehdä testamentin rintaperillistensä tai muun perillisasemassa olevan saajan hyväksi ainoastaan sen vuoksi, että hän voi määrätä, ettei testamentin saajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta siihen omaisuuteen, jonka testamentin saaja saa.

Testamentin pätevyyden selvitys keskittyy perillisen ja testamentin saajan väliseen suhteeseen. Aikaisemmin testamentin pätevyyden selvittäminen oli Suomen oikeuden mukaan kolmiportainen. Se käsitti kolme vaihetta. Ne olivat testamentin valvonta, sen tiedoksianto ja testamentin moite. Näistä kaksi ensiksi mainittua (valvonta ja tiedoksianto) olivat testamentin saajan vastuulla, kolmas (moite) puolestaan perillisen aktiivisuuden varassa. Testamentin valvontasäännöstö on kumottu vuonna 1990, joten selvitysmenettely on nykyisin kaksiportainen. Testamentin tiedoksiantamisesta säädetään perintökaaren 14 luvun 4 §:ssä.

Testamentin tiedoksianto on testamentinsaajan vastuulla. Hänen on oltava aktiivinen. Tiedoksianto on tehtävä todisteellisesti. Tämä merkitsee sitä, että testamentti on annettava tiedoksi haastemiehen välityksellä tai esimerkiksi siten, että perillinen itse ilmoittaa vastaanottaneensa tiedoksiannon. Tiedoksiannon yhteydessä perilliselle on annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentista.

Erityistä määräaikaa tiedoksiannolle ei ole asetettu. Testamentinsaajan edun mukaista on kuitenkin antaa testamentti tiedoksi niin joutuisasti kuin mahdollista. Tiedoksiannosta näet alkaa kulua testamentin moiteaika. Tämä aika on kuusi kuukautta siitä, kun perillinen sai laissa tarkoitetulla tavalla tiedon testamentista.

Testamentin tiedoksiannolla on kollektiivinen vaikutus. Jonkun testamentin saajan suorittama tiedoksianto luetaan jokaisen muun testamentin saajan hyväksi. Näin ollen esimerkiksi testamentin toimeenpanija voi toimittaa tiedoksiannon tarvitsematta siihen muiden saajien hyväksyntää, ja tiedoksianto luetaan sellaisenkin saajan hyväksi, joka ei ole ollut edes tietoinen testamentista.

Testamentti on annettava tiedoksi jokaiselle perilliselle omakohtaisesti. Koska tiedoksiannosta luetaan testamentin moiteajan alku, ei moiteaika ala kulua sellaisen perillisen kohdalla, jolle testamenttia ei ole annettu tiedoksi. Jos testamentin tekijältä ei jää perillistä, perintö menee valtiolle. Tässä tapauksessa testamentti annetaan tiedoksi Valtiokonttorille.

Tiedoksiantojärjestelmää täydentää testamentin vastaanottamista koskeva säännöstö. Perillisen yhtä hyvin kuin testamentin saajan on otettava perintö tai testamentti vastaan kymmenessä vuodessa perittävän kuolemasta. Määräaikaa ei voida pidentää. Testamentin saaja, joka ei ole ollut tietoinen testamentista, menettää näin ollen oikeutensa kymmenessä vuodessa siinäkin tapauksessa, että joku muu testamentin saaja on toimittanut testamentin tiedoksiannon hänen puolestaan.
Additional Information
Kirjoittaja: Aulis Aarnio

Related Concepts

Sources

Aarnio&Kangas2015, s. 719 ss., YlöstaloM1953

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.06.2019: Oikeustiede:testamentin tiedoksianto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:testamentin tiedoksianto.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →