Difference between revisions of "Oikeustiede:suljetun systeemin idea"

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search
Line 1: Line 1:
 
{{Käsite
 
{{Käsite
|määritelmä_fi=nykykäsityksen mukaan epäuskottava ajatus, jonka mukaan ''oikeusjärjestys'' on kaiken kattava ja aukoton sääntökokonaisuus
+
|määritelmä_fi=nykykäsityksen mukaan epäuskottava ajatus, jonka mukaan oikeusjärjestys on kaiken kattava ja aukoton sääntökokonaisuus
|selite_fi='''Käsite'''. Erilaisten väittämien hyväksyttävyyden ehdot riippuvat usein siitä, esitetäänkö ne vain suhteutettuina havaintoihin vai myös suhteessa tiettyyn järjestelmään, jonka vakioimien kriteerien valossa niitä on määrä arvioida tai tosiasiassa arvioidaan. Esimerkiksi ruutulaudalla toteutettu esineen siirto, joka esineoikeudellisen näkökulmasta arvioituna on todennäköisesti täysin merkityksetön, voi shakkipelin sääntöjen valossa arvioituna olla sallittu tai kielletty shakkipelin kuninkaan siirto.
+
|selite_fi=Käsite<br> Erilaisten väittämien hyväksyttävyyden ehdot riippuvat usein siitä, esitetäänkö ne vain suhteutettuina havaintoihin vai myös suhteessa tiettyyn järjestelmään, jonka vakioimien kriteerien valossa niitä on määrä arvioida tai tosiasiassa arvioidaan. Esimerkiksi ruutulaudalla toteutettu esineen siirto, joka esineoikeudellisen näkökulmasta arvioituna on todennäköisesti täysin merkityksetön, voi shakkipelin sääntöjen valossa arvioituna olla sallittu tai kielletty shakkipelin kuninkaan siirto.
  
 
Etsittäessä legitimaatiota oikeusjärjestykselle on toisinaan väitetty, että oikeusjärjestys olisi inhimillisen käyttäytymisen arvioinnin kannalta a) kaiken kattava ja b) suljettu sääntöjoukko siihen katsomatta, että oikeusjärjestyksen eri sääntöjä sisältävä informaatio usein on aukollista ja epäselvää.
 
Etsittäessä legitimaatiota oikeusjärjestykselle on toisinaan väitetty, että oikeusjärjestys olisi inhimillisen käyttäytymisen arvioinnin kannalta a) kaiken kattava ja b) suljettu sääntöjoukko siihen katsomatta, että oikeusjärjestyksen eri sääntöjä sisältävä informaatio usein on aukollista ja epäselvää.
  
'''Suljetun systeemin idean perustelut'''. Väitettä suljetun oikeudellisen systeemin olemassaolosta on perusteltu lähinnä viittaamalla tuomarin tai muun viranomaisen oikeudelliseen ratkaisupakkoon ja oikeusjärjestykseen sisältyviin, vastakohtaispäätelmään oikeuttaviin sääntöihin.
+
Suljetun systeemin idean perustelut<br> Väitettä suljetun oikeudellisen systeemin olemassaolosta on perusteltu lähinnä viittaamalla tuomarin tai muun viranomaisen oikeudelliseen ratkaisupakkoon ja oikeusjärjestykseen sisältyviin, vastakohtaispäätelmään oikeuttaviin sääntöihin.
  
 
Tuomioistuimella tai muulla orgaanilla on vallitsevan käsityksen mukaan ratkaisupakko: se ei saa kieltäytyä antamasta ratkaisua sillä perusteella, että faktat tai normit ovat epäselviä tai puutteellisia. Toisaalta monilla oikeudenaloilla on säännöksiä, jotka toteavat, että nimenomaisen säännöksen puuttumisesta on lupa tehdä vastakohtaispäätelmä. Rikosoikeudessa teosta, jota ei ole nimenomaan säädetty rangaistavaksi, ei ole lupa langettaa rangaistusta. Jollei riittävän selkeää säännöstä jonkin toimenpiteen verollisuudesta ole, veroa ei ole lupa tapauksessa määrätä (ja verosta on perustuslain mukaan säädettävä lailla). Siviilikanne, jolle ei löydy laillisia perusteita, tulee hylätä "lakiin perustumattomana".
 
Tuomioistuimella tai muulla orgaanilla on vallitsevan käsityksen mukaan ratkaisupakko: se ei saa kieltäytyä antamasta ratkaisua sillä perusteella, että faktat tai normit ovat epäselviä tai puutteellisia. Toisaalta monilla oikeudenaloilla on säännöksiä, jotka toteavat, että nimenomaisen säännöksen puuttumisesta on lupa tehdä vastakohtaispäätelmä. Rikosoikeudessa teosta, jota ei ole nimenomaan säädetty rangaistavaksi, ei ole lupa langettaa rangaistusta. Jollei riittävän selkeää säännöstä jonkin toimenpiteen verollisuudesta ole, veroa ei ole lupa tapauksessa määrätä (ja verosta on perustuslain mukaan säädettävä lailla). Siviilikanne, jolle ei löydy laillisia perusteita, tulee hylätä "lakiin perustumattomana".
  
'''Suljetun systeemin ajatuksen mahdottomuus'''. Onko oikeus sittenkään suljettu systeemi? Vastaus on esitetyistä esimerkeistä huolimatta kielteinen. Vasta kun säännöksiä on tulkittu, on mahdollista päätellä, sovelletaanko jotakin oikeusjärjestykseen sisältyvää nimenomaista sääntöä vai yleistä ratkaisupakkonormia tai tehdäänkö vastakohtaispäätelmä.
+
Suljetun systeemin ajatuksen mahdottomuus<br> Onko oikeus sittenkään suljettu systeemi? Vastaus on esitetyistä esimerkeistä huolimatta kielteinen. Vasta kun säännöksiä on tulkittu, on mahdollista päätellä, sovelletaanko jotakin oikeusjärjestykseen sisältyvää nimenomaista sääntöä vai yleistä ratkaisupakkonormia tai tehdäänkö vastakohtaispäätelmä.
 
|lähteet=KlamiH1979
 
|lähteet=KlamiH1979
 
|tarkistettu=Ei
 
|tarkistettu=Ei

Revision as of 10:04, 18 March 2019

suljetun systeemin idea

Tämä sivu on vielä tarkistamatta
suljetun systeemin idea
Definition nykykäsityksen mukaan epäuskottava ajatus, jonka mukaan oikeusjärjestys on kaiken kattava ja aukoton sääntökokonaisuus
Explanation Käsite
Erilaisten väittämien hyväksyttävyyden ehdot riippuvat usein siitä, esitetäänkö ne vain suhteutettuina havaintoihin vai myös suhteessa tiettyyn järjestelmään, jonka vakioimien kriteerien valossa niitä on määrä arvioida tai tosiasiassa arvioidaan. Esimerkiksi ruutulaudalla toteutettu esineen siirto, joka esineoikeudellisen näkökulmasta arvioituna on todennäköisesti täysin merkityksetön, voi shakkipelin sääntöjen valossa arvioituna olla sallittu tai kielletty shakkipelin kuninkaan siirto.

Etsittäessä legitimaatiota oikeusjärjestykselle on toisinaan väitetty, että oikeusjärjestys olisi inhimillisen käyttäytymisen arvioinnin kannalta a) kaiken kattava ja b) suljettu sääntöjoukko siihen katsomatta, että oikeusjärjestyksen eri sääntöjä sisältävä informaatio usein on aukollista ja epäselvää.

Suljetun systeemin idean perustelut
Väitettä suljetun oikeudellisen systeemin olemassaolosta on perusteltu lähinnä viittaamalla tuomarin tai muun viranomaisen oikeudelliseen ratkaisupakkoon ja oikeusjärjestykseen sisältyviin, vastakohtaispäätelmään oikeuttaviin sääntöihin.

Tuomioistuimella tai muulla orgaanilla on vallitsevan käsityksen mukaan ratkaisupakko: se ei saa kieltäytyä antamasta ratkaisua sillä perusteella, että faktat tai normit ovat epäselviä tai puutteellisia. Toisaalta monilla oikeudenaloilla on säännöksiä, jotka toteavat, että nimenomaisen säännöksen puuttumisesta on lupa tehdä vastakohtaispäätelmä. Rikosoikeudessa teosta, jota ei ole nimenomaan säädetty rangaistavaksi, ei ole lupa langettaa rangaistusta. Jollei riittävän selkeää säännöstä jonkin toimenpiteen verollisuudesta ole, veroa ei ole lupa tapauksessa määrätä (ja verosta on perustuslain mukaan säädettävä lailla). Siviilikanne, jolle ei löydy laillisia perusteita, tulee hylätä "lakiin perustumattomana".

Suljetun systeemin ajatuksen mahdottomuus
Onko oikeus sittenkään suljettu systeemi? Vastaus on esitetyistä esimerkeistä huolimatta kielteinen. Vasta kun säännöksiä on tulkittu, on mahdollista päätellä, sovelletaanko jotakin oikeusjärjestykseen sisältyvää nimenomaista sääntöä vai yleistä ratkaisupakkonormia tai tehdäänkö vastakohtaispäätelmä.
Additional Information
Kirjoittajat: Hannu Tapani Klami ja Raimo Siltala

Related Concepts

Sources

KlamiH1979

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 10.12.2019: Oikeustiede:suljetun systeemin idea. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:suljetun systeemin idea.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →