Difference between revisions of "Oikeustiede:sovittelu"

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search
m (Tekstin korvaus – ”|ilmiön kuvaus=” muotoon ”|laajempi kuvaus=”)
m
 
(One intermediate revision by the same user not shown)
Line 1: Line 1:
 
{{Käsite
 
{{Käsite
|logotiedosto=SLYpalkki.jpg
+
|määritelmä_fi=sovittelulla viitataan yleensä vapaaehtoiseen ja epäviralliseen menettelyyn, jossa neutraali kolmas osapuoli auttaa osapuolia pääsemään molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun [[oikeustiede:konflikti|konfliktissa]]
|logolinkki=http://lakimiesyhdistys.fi|määritelmä_fi=sovittelulla viitataan yleensä vapaaehtoiseen ja epäviralliseen menettelyyn, jossa neutraali kolmas osapuoli auttaa osapuolia pääsemään molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun [[oikeustiede:konflikti|konfliktissa]]
 
 
|selite_fi=Sovittelu on yksi [[oikeustiede:konfliktinratkaisu|konfliktinratkaisun]] perusmuodoista. Eri maissa on kehitetty erilaisia malleja sovintojen lisäämiseksi. Sovittelua voidaan harjoittaa tuomioistuimessa tai sen ulkopuolella, sovittelija voi olla tuomari, erillinen sovittelija tai sovintolautakunta. Sovinto voi olla pakollinen välivaihe ennen varsinaiseen tuomioistuinmenettelyyn siirtymistä tai se voi perustua vapaaehtoisuuteen. Sovittelua on käytetty myös hyvin monenlaisissa konflikteissa.
 
|selite_fi=Sovittelu on yksi [[oikeustiede:konfliktinratkaisu|konfliktinratkaisun]] perusmuodoista. Eri maissa on kehitetty erilaisia malleja sovintojen lisäämiseksi. Sovittelua voidaan harjoittaa tuomioistuimessa tai sen ulkopuolella, sovittelija voi olla tuomari, erillinen sovittelija tai sovintolautakunta. Sovinto voi olla pakollinen välivaihe ennen varsinaiseen tuomioistuinmenettelyyn siirtymistä tai se voi perustua vapaaehtoisuuteen. Sovittelua on käytetty myös hyvin monenlaisissa konflikteissa.
  
Line 10: Line 9:
 
Sovittelu on professionaalista toimintaa, jossa sovittelija käyttää erityisiä sovittelutekniikoita kuten kyselytekniikoita, erillisneuvotteluita, aktiivista kuuntelemista ja aivoriihtä osapuolten kommunikaation parantamisessa. Sovittelu on rakenteellistunut menettely, joka jakaantuu eri vaiheisiin. Tyypillisimmin sovittelu jaetaan viiteen eri vaiheeseen: valmisteluvaihe, aloitusvaihe, selvittelyvaihe, neuvotteluvaihe ja päätösvaihe.
 
Sovittelu on professionaalista toimintaa, jossa sovittelija käyttää erityisiä sovittelutekniikoita kuten kyselytekniikoita, erillisneuvotteluita, aktiivista kuuntelemista ja aivoriihtä osapuolten kommunikaation parantamisessa. Sovittelu on rakenteellistunut menettely, joka jakaantuu eri vaiheisiin. Tyypillisimmin sovittelu jaetaan viiteen eri vaiheeseen: valmisteluvaihe, aloitusvaihe, selvittelyvaihe, neuvotteluvaihe ja päätösvaihe.
  
[[oikeustiede:vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu|Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu]] ja sovittelu ovat lisääntyneet viime vuosikymmenien aikana niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Suomessa käytössä on muun muassa rikossovittelu, perhesovittelu, työyhteisösovittelu, [[oikeustiede:Suomen Asianajajaliiton sovittelu|Suomen Asianajajaliiton sovittelu]], tuomioistuinsovittelu, Rakennusinsinööriliiton sovittelu, koulusovittelu ja sosiaalinen sovittelu monikulttuurisissa konflikteissa. Rikossovittelussa taustalla on restoratiivinen oikeus, jossa ajatuksena on rikoksenteon hyvittäminen uhrille sekä rikoksentekijän integroiminen yhteiskuntaan. Lisäksi kansainvälisen rauhansovittelun parissa on toiminut useita suomalaisia, kuten presidentti Ahtisaari, joka on saanut työstään myös Nobelin palkinnon.
+
[[oikeustiede:vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu|Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu]] ja sovittelu ovat lisääntyneet viime vuosikymmenien aikana niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Suomessa käytössä on muun muassa rikossovittelu, [[oikeustiede:perheasioiden sovittelu|perhesovittelu]], työyhteisösovittelu, [[oikeustiede:Suomen Asianajajaliiton sovintomenettely|Suomen Asianajajaliiton sovittelu]], [[oikeustiede:tuomioistuinsovittelu|tuomioistuinsovittelu]], Rakennusinsinööriliiton sovittelu, koulusovittelu ja sosiaalinen sovittelu monikulttuurisissa konflikteissa. Rikossovittelussa taustalla on restoratiivinen oikeus, jossa ajatuksena on rikoksenteon hyvittäminen uhrille sekä rikoksentekijän integroiminen yhteiskuntaan. Lisäksi kansainvälisen rauhansovittelun parissa on toiminut useita suomalaisia, kuten presidentti Ahtisaari, joka on saanut työstään myös Nobelin palkinnon.
|lähteet=ErvastiK2009B, ErvastiK2013
+
|lähteet=ErvastiK2009B,ErvastiK2013
|tarkistettu=Y
+
|tarkistettu=Kyllä
 
|lisätiedot_fi=<br/ >Kirjoittaja: [[Kirjoittaja::Kaijus Ervasti]]
 
|lisätiedot_fi=<br/ >Kirjoittaja: [[Kirjoittaja::Kaijus Ervasti]]
|luokka=Oikeussosiologia, Konfliktit,
+
|luokka=Oikeussosiologia,Konfliktit
|laajempi kuvaus=N
+
|laajempi kuvaus=Ei
 +
|logotiedosto=SLYpalkki.jpg
 +
|logolinkki=http://lakimiesyhdistys.fi
 
}}
 
}}
 
{{Liittyvä nimitys
 
{{Liittyvä nimitys
 
|kieli=suomi
 
|kieli=suomi
 
|nimitys=sovittelu
 
|nimitys=sovittelu
|otsikossa=Y
+
|otsikossa=Kyllä
 +
|kursivoitu=Ei
 
}}
 
}}
 
{{Lähikäsite
 
{{Lähikäsite
Line 35: Line 37:
 
}}
 
}}
 
{{Lähikäsite
 
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:Suomen Asianajajaliiton sovintomenttely
+
|käsite=Oikeustiede:Suomen Asianajajaliiton sovintomenettely
 
}}
 
}}
 
{{Lähikäsite
 
{{Lähikäsite
Line 42: Line 44:
 
{{Lähikäsite
 
{{Lähikäsite
 
|käsite=Oikeustiede:vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu
 
|käsite=Oikeustiede:vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu
 +
}}
 +
{{Lähikäsite
 +
|käsite=oikeustiede:perheasioiden sovittelu
 
}}
 
}}

Latest revision as of 11:09, 14 February 2020

sovittelu

sovittelu
Definition sovittelulla viitataan yleensä vapaaehtoiseen ja epäviralliseen menettelyyn, jossa neutraali kolmas osapuoli auttaa osapuolia pääsemään molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun konfliktissa
Explanation Sovittelu on yksi konfliktinratkaisun perusmuodoista. Eri maissa on kehitetty erilaisia malleja sovintojen lisäämiseksi. Sovittelua voidaan harjoittaa tuomioistuimessa tai sen ulkopuolella, sovittelija voi olla tuomari, erillinen sovittelija tai sovintolautakunta. Sovinto voi olla pakollinen välivaihe ennen varsinaiseen tuomioistuinmenettelyyn siirtymistä tai se voi perustua vapaaehtoisuuteen. Sovittelua on käytetty myös hyvin monenlaisissa konflikteissa.

Eri konfliktityyppeihin on kehitetty erilaisia sovittelumalleja ja esimerkiksi kaupallisten riitojen sovittelu poikkeaa käytännössä usein monin tavoin vaikkapa rikosasioiden sovittelusta. Varsin tavanomaisesti tehdään ero fasilitatiivisen, evaluatiivisen, transformatiivisen sekä narratiivisen sovittelun välillä. Lisäksi oma toimintatapansa on "kompromissin hakeminen", jossa kyse ei ole varsinaisesta sovittelusta. Yleensä erilaiset käytännössä harjoitetut sovittelumallit on palautettavissa näihin sovittelun perusmuotoihin.

Sovittelun perusmalli siviiliasioissa on fasilitatiivis – intressipohjainen sovittelu. Se pohjautuu ajatukselle, että sovittelijan tulee keskittyä parantamaan osapuolten välistä kommunikaatiota sekä auttaa osapuolia havaitsemaan todelliset intressinsä ja tarpeensa. Tällaisessa sovittelussa kyse on avustetusta neuvotteluprosessista, jossa sovittelija ei puutu itse asiaan tai ohjaa asian lopputulosta sisällöllisesti. Hän johtaa prosessia, jossa lopputulos tuotetaan, mutta jättää sisällölliset ratkaisut osapuolille. Sovittelija on asiantuntija sovittelutekniikoissa, muttei välttämättä sisällöllisissä kysymyksissä.

Sovittelu on professionaalista toimintaa, jossa sovittelija käyttää erityisiä sovittelutekniikoita kuten kyselytekniikoita, erillisneuvotteluita, aktiivista kuuntelemista ja aivoriihtä osapuolten kommunikaation parantamisessa. Sovittelu on rakenteellistunut menettely, joka jakaantuu eri vaiheisiin. Tyypillisimmin sovittelu jaetaan viiteen eri vaiheeseen: valmisteluvaihe, aloitusvaihe, selvittelyvaihe, neuvotteluvaihe ja päätösvaihe.

Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu ja sovittelu ovat lisääntyneet viime vuosikymmenien aikana niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Suomessa käytössä on muun muassa rikossovittelu, perhesovittelu, työyhteisösovittelu, Suomen Asianajajaliiton sovittelu, tuomioistuinsovittelu, Rakennusinsinööriliiton sovittelu, koulusovittelu ja sosiaalinen sovittelu monikulttuurisissa konflikteissa. Rikossovittelussa taustalla on restoratiivinen oikeus, jossa ajatuksena on rikoksenteon hyvittäminen uhrille sekä rikoksentekijän integroiminen yhteiskuntaan. Lisäksi kansainvälisen rauhansovittelun parissa on toiminut useita suomalaisia, kuten presidentti Ahtisaari, joka on saanut työstään myös Nobelin palkinnon.
Additional Information
Kirjoittaja: Kaijus Ervasti

Related Concepts

Sources

ErvastiK2009B, ErvastiK2013

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.2.2020: Oikeustiede:sovittelu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:sovittelu.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →



SLYpalkki.jpg