Difference between revisions of "Oikeustiede:reaaliset argumentit"

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search
m
 
(One intermediate revision by the same user not shown)
Line 1: Line 1:
 
{{Käsite
 
{{Käsite
|määritelmä_fi=Pohjoismaisessa oikeustieteessä syntynyt nimitys argumenteille, joissa oikeudellista ratkaisua tai tulkintakannanottoa perustellaan vetoamalla siihen, että se johtaa joko yleisesti tai ratkaistavana olevassa yksittäistapauksessa, tavoiteltuihin, lähinnä taloudellisiin tai yhteiskunnallisiin seurauksiin
+
|määritelmä_fi=pohjoismaisessa oikeustieteessä syntynyt nimitys argumenteille, joissa [[oikeustiede:oikeudellinen ratkaisu|oikeudellista ratkaisua]] tai tulkintakannanottoa perustellaan vetoamalla siihen, että se johtaa joko yleisesti tai ratkaistavana olevassa yksittäistapauksessa tavoiteltuihin, lähinnä taloudellisiin tai yhteiskunnallisiin seurauksiin
 
|selite_fi=Laista ei löydy ohjetta kaikkiin oikeuskäytännössä eteen tuleviin tilanteisiin ja laki voi olla tulkinnanvarainen. Tällöin joudutaan oikeusohjeen löytämiseksi turvautumaan muihin oikeuslähdeopissa hyväksyttyihin keinoihin, kuten lain valmisteluasiakirjoihin tai tuomioistuinten aikaisempiin ratkaisuihin. Reaalisten argumenttien käyttö eli oikeusohjeen tai sen tulkinnan perusteleminen vetoamalla sen soveltamisen hyviin seurauksiin, on sallittu oikeuslähde. Joidenkin oikeudenalojen omat periaatteet, kuten rikosoikeudellinen laillisuusperiaate, voivat kuitenkin rajoittaa reaalisten argumenttien käyttökelpoisuutta.
 
|selite_fi=Laista ei löydy ohjetta kaikkiin oikeuskäytännössä eteen tuleviin tilanteisiin ja laki voi olla tulkinnanvarainen. Tällöin joudutaan oikeusohjeen löytämiseksi turvautumaan muihin oikeuslähdeopissa hyväksyttyihin keinoihin, kuten lain valmisteluasiakirjoihin tai tuomioistuinten aikaisempiin ratkaisuihin. Reaalisten argumenttien käyttö eli oikeusohjeen tai sen tulkinnan perusteleminen vetoamalla sen soveltamisen hyviin seurauksiin, on sallittu oikeuslähde. Joidenkin oikeudenalojen omat periaatteet, kuten rikosoikeudellinen laillisuusperiaate, voivat kuitenkin rajoittaa reaalisten argumenttien käyttökelpoisuutta.
  
  
Reaalisten argumenttien tulo pohjoismaiseen oikeustieteeseen liittyy 1920-luvulta alkaen voimistuneeseen muutosprosessiin, jonka kestäessä oikeusjärjestys alettiin nähdä sosiaalitekniikan välineenä, kuten keinona edistää vaihdantaa, tuotantoa ja omaisuuden tehokasta käyttöä. Suomessa muutos tapahtui vasta toisen maailmansodan jälkeen. Sitä edeltäneellä käsitelainopin kaudella reaalisiin argumentteihin turvautuminen oli sallittua vain, jos ratkaistavana oli sellainen poikkeuksellinen tapaus, johon ei voitu saada vastausta laista tai oikeustieteen oppirakennelmista johtamalla.
+
Reaalisten argumenttien tulo pohjoismaiseen oikeustieteeseen liittyy 1920-luvulta alkaen voimistuneeseen muutosprosessiin, jonka kestäessä oikeusjärjestys alettiin nähdä sosiaalitekniikan välineenä, kuten keinona edistää vaihdantaa, tuotantoa ja omaisuuden tehokasta käyttöä. Suomessa muutos tapahtui vasta toisen maailmansodan jälkeen. Sitä edeltäneellä [[oikeustiede:käsitelainoppi|käsitelainopin]] kaudella reaalisiin argumentteihin turvautuminen oli sallittua vain, jos ratkaistavana oli sellainen poikkeuksellinen tapaus, johon ei voitu saada vastausta laista tai oikeustieteen oppirakennelmista johtamalla.
 
|lähteet=EckhoffT1987,HelinM1988
 
|lähteet=EckhoffT1987,HelinM1988
 
|tarkistettu=Kyllä
 
|tarkistettu=Kyllä
Line 16: Line 16:
 
|otsikossa=Kyllä
 
|otsikossa=Kyllä
 
|kursivoitu=Ei
 
|kursivoitu=Ei
 +
}}
 +
{{Lähikäsite
 +
|käsite=oikeustiede:oikeudellinen ratkaisu
 
}}
 
}}

Latest revision as of 12:11, 14 February 2020

reaaliset argumentit

reaaliset argumentit
Definition pohjoismaisessa oikeustieteessä syntynyt nimitys argumenteille, joissa oikeudellista ratkaisua tai tulkintakannanottoa perustellaan vetoamalla siihen, että se johtaa joko yleisesti tai ratkaistavana olevassa yksittäistapauksessa tavoiteltuihin, lähinnä taloudellisiin tai yhteiskunnallisiin seurauksiin
Explanation Laista ei löydy ohjetta kaikkiin oikeuskäytännössä eteen tuleviin tilanteisiin ja laki voi olla tulkinnanvarainen. Tällöin joudutaan oikeusohjeen löytämiseksi turvautumaan muihin oikeuslähdeopissa hyväksyttyihin keinoihin, kuten lain valmisteluasiakirjoihin tai tuomioistuinten aikaisempiin ratkaisuihin. Reaalisten argumenttien käyttö eli oikeusohjeen tai sen tulkinnan perusteleminen vetoamalla sen soveltamisen hyviin seurauksiin, on sallittu oikeuslähde. Joidenkin oikeudenalojen omat periaatteet, kuten rikosoikeudellinen laillisuusperiaate, voivat kuitenkin rajoittaa reaalisten argumenttien käyttökelpoisuutta.


Reaalisten argumenttien tulo pohjoismaiseen oikeustieteeseen liittyy 1920-luvulta alkaen voimistuneeseen muutosprosessiin, jonka kestäessä oikeusjärjestys alettiin nähdä sosiaalitekniikan välineenä, kuten keinona edistää vaihdantaa, tuotantoa ja omaisuuden tehokasta käyttöä. Suomessa muutos tapahtui vasta toisen maailmansodan jälkeen. Sitä edeltäneellä käsitelainopin kaudella reaalisiin argumentteihin turvautuminen oli sallittua vain, jos ratkaistavana oli sellainen poikkeuksellinen tapaus, johon ei voitu saada vastausta laista tai oikeustieteen oppirakennelmista johtamalla.
Additional Information
Kirjoittaja: Markku Helin

Related Concepts

Sources

EckhoffT1987, HelinM1988

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.2.2020: Oikeustiede:reaaliset argumentit. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:reaaliset argumentit.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →