Difference between revisions of "Oikeustiede:oikeuden voimassaolokäsitys"

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search
m (Tekstin korvaus – ”|ilmiön kuvaus=” muotoon ”|laajempi kuvaus=”)
m (Tekstin korvaus – ”{{Käsite ” muotoon ”{{Käsite |logotiedosto=SLYpalkki.jpg |logolinkki=http://lakimiesyhdistys.fi”)
 
Line 1: Line 1:
 
{{Käsite
 
{{Käsite
|määritelmä_fi=viittaa oikeusteorian kehittämiin selitysperusteisiin siitä, miksi oikeusjärjestys, valtiosääntö mukaan lukien, on "voimassa" ja sitä noudatetaan
+
|logotiedosto=SLYpalkki.jpg
 +
|logolinkki=http://lakimiesyhdistys.fi|määritelmä_fi=viittaa oikeusteorian kehittämiin selitysperusteisiin siitä, miksi oikeusjärjestys, valtiosääntö mukaan lukien, on "voimassa" ja sitä noudatetaan
 
|selite_fi=Suomalaisessa oikeusyhteisössä on vallitsevana muodollis-systeemisenä voimassaolokäsityksenä [[Oikeustiede:oikeuspositivismi|oikeuspositivismi]]: oikeusnormi ja sen ilmauksena säädös on voimassa, jos se on säädetty voimassa olevan valtiosäännön edellyttämällä tavalla. Tämä korostuu valtiosääntöoikeudessa ja [[Oikeustiede:valtiosääntöoikeustiede|valtiosääntöoikeustieteessä]] siksi, että Suomen perustuslaki on useiden muiden valtioiden perustuslakeja olennaisesti nuorempi. Sen ja sen nojalla ja asettamien toimivaltasääntelyjen, kuten [[Oikeustiede:lainsäädäntövallan delegointi|lainsäädäntövallan delegoinnit]], puitteissa annettujen säädösten voimassaoloa ei juuri kyseenalaisteta.
 
|selite_fi=Suomalaisessa oikeusyhteisössä on vallitsevana muodollis-systeemisenä voimassaolokäsityksenä [[Oikeustiede:oikeuspositivismi|oikeuspositivismi]]: oikeusnormi ja sen ilmauksena säädös on voimassa, jos se on säädetty voimassa olevan valtiosäännön edellyttämällä tavalla. Tämä korostuu valtiosääntöoikeudessa ja [[Oikeustiede:valtiosääntöoikeustiede|valtiosääntöoikeustieteessä]] siksi, että Suomen perustuslaki on useiden muiden valtioiden perustuslakeja olennaisesti nuorempi. Sen ja sen nojalla ja asettamien toimivaltasääntelyjen, kuten [[Oikeustiede:lainsäädäntövallan delegointi|lainsäädäntövallan delegoinnit]], puitteissa annettujen säädösten voimassaoloa ei juuri kyseenalaisteta.
 
   
 
   

Latest revision as of 13:47, 21 October 2018

oikeuden voimassaolokäsitys

oikeuden voimassaolokäsitys
Definition viittaa oikeusteorian kehittämiin selitysperusteisiin siitä, miksi oikeusjärjestys, valtiosääntö mukaan lukien, on "voimassa" ja sitä noudatetaan
Explanation Suomalaisessa oikeusyhteisössä on vallitsevana muodollis-systeemisenä voimassaolokäsityksenä oikeuspositivismi: oikeusnormi ja sen ilmauksena säädös on voimassa, jos se on säädetty voimassa olevan valtiosäännön edellyttämällä tavalla. Tämä korostuu valtiosääntöoikeudessa ja valtiosääntöoikeustieteessä siksi, että Suomen perustuslaki on useiden muiden valtioiden perustuslakeja olennaisesti nuorempi. Sen ja sen nojalla ja asettamien toimivaltasääntelyjen, kuten lainsäädäntövallan delegoinnit, puitteissa annettujen säädösten voimassaoloa ei juuri kyseenalaisteta. Suomen oikeusjärjestyksen vanhimpien sääntelyjen osalta saattaa tulla kysymykseen arviointi siitä, onko säädös enää voimassa (desuetudo derogatoria).
Additional Information
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Related Concepts



References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 7.4.2020: Oikeustiede:oikeuden voimassaolokäsitys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:oikeuden voimassaolokäsitys.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →



SLYpalkki.jpg