Difference between revisions of "Oikeustiede:oikeudellinen virhe (esineoikeus)"

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search
m (Tekstin korvaus – ”|lisätiedot=” muotoon ”|lisätiedot_fi=”)
m
 
(2 intermediate revisions by 2 users not shown)
Line 7: Line 7:
 
Sivullisen omistusoikeuden johdosta myyjällä ei ole ollut omistusoikeutta luovutuksen kohteeseen tai hänen oikeutensa ei ole ollut pätevä. Myyjä on luovuttanut sivulliselle kuuluvaa omaisuutta, tai sivullisella on omaisuuteen myyjää parempi oikeus. Kysymys on tällöin myyjän [[Oikeustiede:kaupanvastuu|kaupanvastuusta]] tämän käsitteen perinteisessä ja suppeassa merkityksessä. Kiinteän omaisuuden tai maa- tai vesialueeseen kohdistuvan käyttöoikeuden kaupassa myyjän hyväksi ei voida tehdä vastuunvarausta myyjän tai hänen edeltäjänsä kaupanvastuusta (vastuusta sivullisen saannonmoiteoikeudesta). Kysymys on [[Oikeustiede:kielletyt ehdot kiinteistönkaupassa|kielletystä ehdosta]].
 
Sivullisen omistusoikeuden johdosta myyjällä ei ole ollut omistusoikeutta luovutuksen kohteeseen tai hänen oikeutensa ei ole ollut pätevä. Myyjä on luovuttanut sivulliselle kuuluvaa omaisuutta, tai sivullisella on omaisuuteen myyjää parempi oikeus. Kysymys on tällöin myyjän [[Oikeustiede:kaupanvastuu|kaupanvastuusta]] tämän käsitteen perinteisessä ja suppeassa merkityksessä. Kiinteän omaisuuden tai maa- tai vesialueeseen kohdistuvan käyttöoikeuden kaupassa myyjän hyväksi ei voida tehdä vastuunvarausta myyjän tai hänen edeltäjänsä kaupanvastuusta (vastuusta sivullisen saannonmoiteoikeudesta). Kysymys on [[Oikeustiede:kielletyt ehdot kiinteistönkaupassa|kielletystä ehdosta]].
  
[[Oikeustiede:luovutuskielto|Luovutuskielto]] tai muu vallintarajoitus tai sivullisen rajoitettu esineoikeus, joka sitoo ostajaa, rajoittaa hänen oikeuksiaan luovutuksen kohteen uutena omistajana. Kysymys voi olla esimerkiksi siitä, että myyty esine on vuokrattu sivulliselle. Sivullisen pantti- tai muu vakuusoikeus merkitsee luovutuksen kohteen velkavastuuta. Tällöin kaupan kohteen arvo ei vastaa kauppahintaa, ellei sivullisen oikeutta ole otettu huomioon hintaa määrättäessä.
+
[[Oikeustiede:luovutuskielto kiinteistönkaupassa|Luovutuskielto]] tai muu vallintarajoitus tai sivullisen rajoitettu esineoikeus, joka sitoo ostajaa, rajoittaa hänen oikeuksiaan luovutuksen kohteen uutena omistajana. Kysymys voi olla esimerkiksi siitä, että myyty esine on vuokrattu sivulliselle. Sivullisen pantti- tai muu vakuusoikeus merkitsee luovutuksen kohteen velkavastuuta. Tällöin kaupan kohteen arvo ei vastaa kauppahintaa, ellei sivullisen oikeutta ole otettu huomioon hintaa määrättäessä.
  
Irtaimeen tavaraan kohdistuva [[Oikeustiede:immateriaalioikeus|immateriaalioikeus]] voi rajoittaa ostajan oikeuksia siten, että kysymys on myyjän virheestä. Tällaisesta virheestä ei ole erikseen säädetty, mutta siihen voidaan soveltaa analogisesti sekä laatuvirhettä että oikeudellista virhettä koskevia säännöksiä.
+
Irtaimeen tavaraan kohdistuva immateriaalioikeus voi rajoittaa ostajan oikeuksia siten, että kysymys on myyjän virheestä. Tällaisesta virheestä ei ole erikseen säädetty, mutta siihen voidaan soveltaa analogisesti sekä laatuvirhettä että oikeudellista virhettä koskevia säännöksiä.
  
 
Ostaja on oikeutettu vaatimaan virheeseen kytkettyjä seuraamuksia oikeudellisen virheen perusteella, kun virhevastuun yleiset edellytykset täyttyvät. Virhevastuu tarkoittaa sitoumuksen oikeaa täyttämistä, joten se on luonteeltaan objektiivinen. Myyjä vastaa myös [[Oikeustiede:salainen virhe|salaisista virheistä]], ja seuraamukset ovat pääsääntöisesti tuottamuksesta riippumattomia. Ensisijaisesti ostajalla on oikeus vaatia virheen oikaisua tai sen korjaamista. Myyjällä on myös oikeus korjata suorituksensa. Myyjä voi esimerkiksi saamallaan kauppahinnalla maksaa kaupan kohdetta rasittavan sivullisen saamisen. Toissijainen seuraamus on hinnan alentaminen siten, että hinta vastaa kaupan kohteen arvoa. Virheen ollessa olennainen, ostajalla on oikeus purkaa kauppa. Ostaja voi myös pidättyä maksusta virheen perusteella. Ostajalla on lisäksi oikeus vahingonkorvaukseen virheen aiheuttamien menetysten perusteella. Kiinteän omaisuuden ja käyttöoikeuden kaupassa korvausvastuu edellyttää myyjän tuottamusta. Sopimussuhdetta koskevien periaatteiden mukaisesti tuottamus oletetaan, eikä myyjän ole helppo osoittaa huolellisuuttaan oikeudellisen virheen osalta. Asunnon ja irtaimen tavaran kaupassa myyjä on ankarassa korvausvastuussa, kun sivullisen oikeus on rasittanut kaupan kohdetta kauppaa tehtäessä.
 
Ostaja on oikeutettu vaatimaan virheeseen kytkettyjä seuraamuksia oikeudellisen virheen perusteella, kun virhevastuun yleiset edellytykset täyttyvät. Virhevastuu tarkoittaa sitoumuksen oikeaa täyttämistä, joten se on luonteeltaan objektiivinen. Myyjä vastaa myös [[Oikeustiede:salainen virhe|salaisista virheistä]], ja seuraamukset ovat pääsääntöisesti tuottamuksesta riippumattomia. Ensisijaisesti ostajalla on oikeus vaatia virheen oikaisua tai sen korjaamista. Myyjällä on myös oikeus korjata suorituksensa. Myyjä voi esimerkiksi saamallaan kauppahinnalla maksaa kaupan kohdetta rasittavan sivullisen saamisen. Toissijainen seuraamus on hinnan alentaminen siten, että hinta vastaa kaupan kohteen arvoa. Virheen ollessa olennainen, ostajalla on oikeus purkaa kauppa. Ostaja voi myös pidättyä maksusta virheen perusteella. Ostajalla on lisäksi oikeus vahingonkorvaukseen virheen aiheuttamien menetysten perusteella. Kiinteän omaisuuden ja käyttöoikeuden kaupassa korvausvastuu edellyttää myyjän tuottamusta. Sopimussuhdetta koskevien periaatteiden mukaisesti tuottamus oletetaan, eikä myyjän ole helppo osoittaa huolellisuuttaan oikeudellisen virheen osalta. Asunnon ja irtaimen tavaran kaupassa myyjä on ankarassa korvausvastuussa, kun sivullisen oikeus on rasittanut kaupan kohdetta kauppaa tehtäessä.
  
 
Lähteet: maakaari ({{Lakilinkki|19950540}}) 2 luku, kauppalaki ({{Lakilinkki|19870355}}), asuntokauppalaki ({{Lakilinkki|19940843}})
 
Lähteet: maakaari ({{Lakilinkki|19950540}}) 2 luku, kauppalaki ({{Lakilinkki|19870355}}), asuntokauppalaki ({{Lakilinkki|19940843}})
|lähteet=NiemiM2002, Jokela&al2010, HoffrénM2013, Routamo&Ramberg1997
+
|lähteet=NiemiM2002,Jokela&al2010,HoffrénM2013,Routamo&Ramberg1997
|tarkistettu=N
+
|tarkistettu=Kyllä
 
|lisätiedot_fi=<br/ >Kirjoittaja: [[Kirjoittaja::Matti Ilmari Niemi]]
 
|lisätiedot_fi=<br/ >Kirjoittaja: [[Kirjoittaja::Matti Ilmari Niemi]]
|luokka=Esineoikeus, Omistusoikeus, Saanto, Kiinteistönkauppa,
+
|luokka=Esineoikeus,Omistusoikeus,Saanto,Kiinteistönkauppa
|ilmiön kuvaus=N
+
|laajempi kuvaus=Ei
 
}}
 
}}
 
{{Liittyvä nimitys
 
{{Liittyvä nimitys
 
|kieli=suomi
 
|kieli=suomi
 
|nimitys=oikeudellinen virhe (esineoikeus)
 
|nimitys=oikeudellinen virhe (esineoikeus)
|otsikossa=Y
+
|otsikossa=Kyllä
}}
+
|kursivoitu=Ei
{{Lähikäsite
 
|käsite=Oikeustiede:immateriaalioikeus
 
 
}}
 
}}
 
{{Lähikäsite
 
{{Lähikäsite

Latest revision as of 14:25, 11 October 2019

oikeudellinen virhe (esineoikeus)

oikeudellinen virhe (esineoikeus)
Definition tarkoittaa kaupan tai muun luovutuksen kohteeseen kohdistuvaa sivullisen oikeutta, jota ostaja tai muu luovutuksensaaja ei ole hyväksynyt
Explanation Oikeudellinen virhe on suoritusvirhe ja sopimusrikkomus. Oikeudellinen virhe ilmenee siten, että luovutuksen kohteeseen kohdistuu sivullisen oikeus, jota luovutuksensaaja ei kauppaa tehtäessä ole hyväksynyt. Tietämänsä ja hyväksymänsä sivullisten oikeudet luovutuksensaaja voi suhteuttaa vastikkeen määrään. Kysymys on ennen kaikkea irtaimen tai kiinteän omaisuuden kaupasta ja myyjän virheestä. Vaihdossa luovuttaja voi myös syyllistyä virheelliseen suoritukseen. Lahjan saaja ei sen sijaan voi vedota antajan virheeseen. Virheeseen vetoaminen edellyttää pätevää sitoumusta, jonka täyttämisen virheellisyydestä on kysymys. Oikeudellisen virheen lisäksi tunnetaan laatuvirhe, vallintavirhe ja taloudellinen virhe asuntokaupassa.

Sivullisen oikeus voi olla omistusoikeus, hänen hyväkseen voimassa oleva vallintarajoitus, panttioikeus, muu vakuusoikeus tai muu rajoitettu esineoikeus. Myyjän virhevastuun kannalta riittävää on, että sivullinen esittää väitteen oikeudestaan ja esittää sille todennäköiset perusteet. Kiinteän omaisuuden osalta oikeudellisen virheen piiriin luetaan myös ostajan lainhuudatuksen viivästyminen, joka johtuu myyjän puolella olevasta syystä.

Sivullisen omistusoikeuden johdosta myyjällä ei ole ollut omistusoikeutta luovutuksen kohteeseen tai hänen oikeutensa ei ole ollut pätevä. Myyjä on luovuttanut sivulliselle kuuluvaa omaisuutta, tai sivullisella on omaisuuteen myyjää parempi oikeus. Kysymys on tällöin myyjän kaupanvastuusta tämän käsitteen perinteisessä ja suppeassa merkityksessä. Kiinteän omaisuuden tai maa- tai vesialueeseen kohdistuvan käyttöoikeuden kaupassa myyjän hyväksi ei voida tehdä vastuunvarausta myyjän tai hänen edeltäjänsä kaupanvastuusta (vastuusta sivullisen saannonmoiteoikeudesta). Kysymys on kielletystä ehdosta.

Luovutuskielto tai muu vallintarajoitus tai sivullisen rajoitettu esineoikeus, joka sitoo ostajaa, rajoittaa hänen oikeuksiaan luovutuksen kohteen uutena omistajana. Kysymys voi olla esimerkiksi siitä, että myyty esine on vuokrattu sivulliselle. Sivullisen pantti- tai muu vakuusoikeus merkitsee luovutuksen kohteen velkavastuuta. Tällöin kaupan kohteen arvo ei vastaa kauppahintaa, ellei sivullisen oikeutta ole otettu huomioon hintaa määrättäessä.

Irtaimeen tavaraan kohdistuva immateriaalioikeus voi rajoittaa ostajan oikeuksia siten, että kysymys on myyjän virheestä. Tällaisesta virheestä ei ole erikseen säädetty, mutta siihen voidaan soveltaa analogisesti sekä laatuvirhettä että oikeudellista virhettä koskevia säännöksiä.

Ostaja on oikeutettu vaatimaan virheeseen kytkettyjä seuraamuksia oikeudellisen virheen perusteella, kun virhevastuun yleiset edellytykset täyttyvät. Virhevastuu tarkoittaa sitoumuksen oikeaa täyttämistä, joten se on luonteeltaan objektiivinen. Myyjä vastaa myös salaisista virheistä, ja seuraamukset ovat pääsääntöisesti tuottamuksesta riippumattomia. Ensisijaisesti ostajalla on oikeus vaatia virheen oikaisua tai sen korjaamista. Myyjällä on myös oikeus korjata suorituksensa. Myyjä voi esimerkiksi saamallaan kauppahinnalla maksaa kaupan kohdetta rasittavan sivullisen saamisen. Toissijainen seuraamus on hinnan alentaminen siten, että hinta vastaa kaupan kohteen arvoa. Virheen ollessa olennainen, ostajalla on oikeus purkaa kauppa. Ostaja voi myös pidättyä maksusta virheen perusteella. Ostajalla on lisäksi oikeus vahingonkorvaukseen virheen aiheuttamien menetysten perusteella. Kiinteän omaisuuden ja käyttöoikeuden kaupassa korvausvastuu edellyttää myyjän tuottamusta. Sopimussuhdetta koskevien periaatteiden mukaisesti tuottamus oletetaan, eikä myyjän ole helppo osoittaa huolellisuuttaan oikeudellisen virheen osalta. Asunnon ja irtaimen tavaran kaupassa myyjä on ankarassa korvausvastuussa, kun sivullisen oikeus on rasittanut kaupan kohdetta kauppaa tehtäessä.

Lähteet: maakaari (540/1995) 2 luku, kauppalaki (355/1987), asuntokauppalaki (843/1994)
Additional Information
Kirjoittaja: Matti Ilmari Niemi

Related Concepts

Sources

NiemiM2002, Jokela&al2010, HoffrénM2013, Routamo&Ramberg1997

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 6.12.2019: Oikeustiede:oikeudellinen virhe (esineoikeus). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:oikeudellinen virhe (esineoikeus).)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →