Difference between revisions of "Oikeustiede:lainsäätämismenettely (lainvalmistelu)"

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search
m
Line 1: Line 1:
 
{{Käsite
 
{{Käsite
 
|määritelmä_fi=menettely, jossa [[oikeustiede:laki|laki]] [[oikeustiede:lainsäädäntöaloite|lainsäädäntöaloitteen]] pohjalta säädetään, vahvistetaan, saatetaan voimaan ja julkaistaan
 
|määritelmä_fi=menettely, jossa [[oikeustiede:laki|laki]] [[oikeustiede:lainsäädäntöaloite|lainsäädäntöaloitteen]] pohjalta säädetään, vahvistetaan, saatetaan voimaan ja julkaistaan
|selite_fi=Suomessa eduskunta päättää lain säätämisestä. Kysymyksessä on monivaiheinen menettely, joka edellyttää myös valtioneuvoston ja tasavallan presidentin myötävaikutusta. Perustuslain mukaan oikeus tehdä lainsäädäntöaloite eduskunnalle on valtioneuvostolla ja yksittäisellä kansanedustajalla. [[oikeustiede:kirkkolaki (itsehallintoyhdyskuntaoikeus)|Kirkkolain]] säätämisessä yksinomainen aloiteoikeus on evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokouksella. Lisäksi vähintään 50 000 kansalaisen allekirjoittama [[oikeustiede:kansalaisaloite|kansalaisaloite]], joka sisältää [[oikeustiede:lakiehdotus|lakiehdotuksen]], otetaan eduskunnassa käsiteltäväksi. Lähes kaikki eduskunnassa säädettävät lait ovat syntyneet hallituksen [[oikeustiede:lakiesitys|lakiesityksen]] pohjalta. Vaikka kansanedustajien lakialoitteiden pohjalta on säädetty vain harvoja lakeja, aloiteoikeudella on kuitenkin tärkeä periaatteellinen merkitys.
+
|selite_fi=Suomessa eduskunta päättää lain säätämisestä. Kysymyksessä on monivaiheinen menettely, joka edellyttää myös valtioneuvoston ja tasavallan presidentin myötävaikutusta. Perustuslain mukaan oikeus tehdä lainsäädäntöaloite eduskunnalle on valtioneuvostolla ja yksittäisellä kansanedustajalla. [[oikeustiede:kirkkolaki (itsehallintoyhdyskuntaoikeus)|Kirkkolain]] säätämisessä yksinomainen aloiteoikeus on evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokouksella. Lisäksi vähintään 50 000 kansalaisen allekirjoittama [[oikeustiede:kansalaisaloite|kansalaisaloite]], joka sisältää [[oikeustiede:lakiehdotus|lakiehdotuksen]], otetaan eduskunnassa käsiteltäväksi. Lähes kaikki eduskunnassa säädettävät lait ovat syntyneet [[oikeustiede:hallituksen esitys|hallituksen lakiesityksen]] pohjalta. Vaikka kansanedustajien lakialoitteiden pohjalta on säädetty vain harvoja lakeja, aloiteoikeudella on kuitenkin tärkeä periaatteellinen merkitys.
  
 
Kun hallituksen esitys on annettu eduskunnalle, se joutuu kolmenlaisen käsittelyn kohteeksi. Ensimmäisenä on eduskunnan täysistunnossa käytävä lähetekeskustelu. Sen avaa asianomainen ministeri esittelemällä hallituksen esityksen, jonka jälkeen eri poliittiset ryhmät ja yksittäiset kansanedustajat voivat lausua käsityksensä asiasta.
 
Kun hallituksen esitys on annettu eduskunnalle, se joutuu kolmenlaisen käsittelyn kohteeksi. Ensimmäisenä on eduskunnan täysistunnossa käytävä lähetekeskustelu. Sen avaa asianomainen ministeri esittelemällä hallituksen esityksen, jonka jälkeen eri poliittiset ryhmät ja yksittäiset kansanedustajat voivat lausua käsityksensä asiasta.
Line 14: Line 14:
  
 
Ennen vuoden 2000 perustuslakia samassa tasavallan presidentin esittelyssä, jossa laki vahvistettiin, esiteltiin annettavaksi myös kyseiseen sääntelykokonaisuuteen kuuluvat [[oikeustiede:asetus (lainvalmistelu)|asetukset]]. Nykyisin tämä ei ole käytäntönä, koska asetukset antaa pääsääntöisesti valtioneuvosto. Yleensä asetukset samoin kuin muutkin [[oikeustiede:viranomaisnormi|viranomaisnormit]] pyritään antamaan mahdollisimman pian lakien vahvistamisen jälkeen.
 
Ennen vuoden 2000 perustuslakia samassa tasavallan presidentin esittelyssä, jossa laki vahvistettiin, esiteltiin annettavaksi myös kyseiseen sääntelykokonaisuuteen kuuluvat [[oikeustiede:asetus (lainvalmistelu)|asetukset]]. Nykyisin tämä ei ole käytäntönä, koska asetukset antaa pääsääntöisesti valtioneuvosto. Yleensä asetukset samoin kuin muutkin [[oikeustiede:viranomaisnormi|viranomaisnormit]] pyritään antamaan mahdollisimman pian lakien vahvistamisen jälkeen.
|lähteet=Jyränki&Husa2012, s. 228-252, NiemivuoM2002, s. 82-82, SaraviitaI2011, EIF-V, s. 544-548, TalaJ2005, s. 87-95,
+
|lähteet=Jyränki&Husa2012,s. 228-252,NiemivuoM2002,s. 82-82,SaraviitaI2011,EIF-V,s. 544-548,TalaJ2005,s. 87-95
 
|tarkistettu=Kyllä
 
|tarkistettu=Kyllä
 
|lisätiedot_fi=<br/ >Kirjoittaja: [[Kirjoittaja::Matti Niemivuo]]
 
|lisätiedot_fi=<br/ >Kirjoittaja: [[Kirjoittaja::Matti Niemivuo]]
|luokka=Lainvalmistelutiede, Lainvalmistelu, Oikeudellinen sääntely,
+
|luokka=Lainvalmistelutiede,Lainvalmistelu,Oikeudellinen sääntely
 
|laajempi kuvaus=Ei
 
|laajempi kuvaus=Ei
 
}}
 
}}
Line 46: Line 46:
 
{{Lähikäsite
 
{{Lähikäsite
 
|käsite=oikeustiede:lakiehdotus
 
|käsite=oikeustiede:lakiehdotus
}}
 
{{Lähikäsite
 
|käsite=oikeustiede:lakiesitys
 
 
}}
 
}}
 
{{Lähikäsite
 
{{Lähikäsite
Line 61: Line 58:
 
{{Lähikäsite
 
{{Lähikäsite
 
|käsite=oikeustiede:viranomaisnormi
 
|käsite=oikeustiede:viranomaisnormi
 +
}}
 +
{{Lähikäsite
 +
|käsite=oikeustiede:hallituksen esitys
 
}}
 
}}

Revision as of 14:29, 17 January 2020

lainsäätämismenettely (lainvalmistelu)

lainsäätämismenettely (lainvalmistelu)
Definition menettely, jossa laki lainsäädäntöaloitteen pohjalta säädetään, vahvistetaan, saatetaan voimaan ja julkaistaan
Explanation Suomessa eduskunta päättää lain säätämisestä. Kysymyksessä on monivaiheinen menettely, joka edellyttää myös valtioneuvoston ja tasavallan presidentin myötävaikutusta. Perustuslain mukaan oikeus tehdä lainsäädäntöaloite eduskunnalle on valtioneuvostolla ja yksittäisellä kansanedustajalla. Kirkkolain säätämisessä yksinomainen aloiteoikeus on evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokouksella. Lisäksi vähintään 50 000 kansalaisen allekirjoittama kansalaisaloite, joka sisältää lakiehdotuksen, otetaan eduskunnassa käsiteltäväksi. Lähes kaikki eduskunnassa säädettävät lait ovat syntyneet hallituksen lakiesityksen pohjalta. Vaikka kansanedustajien lakialoitteiden pohjalta on säädetty vain harvoja lakeja, aloiteoikeudella on kuitenkin tärkeä periaatteellinen merkitys.

Kun hallituksen esitys on annettu eduskunnalle, se joutuu kolmenlaisen käsittelyn kohteeksi. Ensimmäisenä on eduskunnan täysistunnossa käytävä lähetekeskustelu. Sen avaa asianomainen ministeri esittelemällä hallituksen esityksen, jonka jälkeen eri poliittiset ryhmät ja yksittäiset kansanedustajat voivat lausua käsityksensä asiasta.

Lähetekeskustelun jälkeen hallituksen esitys lähetetään valiokuntakäsittelyyn yksityiskohtaista käsittelyä varten. Pääsääntöisesti yksi eduskunnan valiokunnista vastaa asian käsittelystä, mutta se voi pyytää yhden tai useamman muun valiokunnan lausunnon asiasta. Asian käsittely eduskunnan asianomaisessa valiokunnassa alkaa normaalisti siten, että valiokunta pyytää ministeriön edustajan asiantuntijana esittelemään asian valiokunnassa. Valiokunnat kuulevat myös valitsemiensa asiantuntijoiden ja etutahojen arvioita hallituksen esityksestä. Pyydettäessä ministeriön lainvalmistelija arvioi asiantuntijalausunnoissa esitettyä kritiikkiä ja muutoinkin eri tavoin avustaa valiokuntia niiden käsitellessä asiaa. Valiokunta laatii asiasta mietinnön.

Viimeisenä vaiheena eduskunta täysistuntokäsittelyssä päättää kahdessa eri käsittelyssä valiokunnan mietinnön pohjalta lakiehdotuksen yksityiskohtaisesta sisällöstä ja sen hyväksymisestä. Toinen käsittely saadaan pitää aikaisintaan kolmantena päivänä ensimmäisen käsittelyn jälkeen. Tavallinen laki hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä. Perustuslaki ja sen muutos hyväksytään normaalimenettelyssä ensin yksinkertaisella enemmistöllä sekä lopullisesti eduskuntavaalien jälkeisessä eduskunnassa 2/3:n enemmistöllä. Samassa eduskunnassa perustuslaki voidaan julistaa 5/6:n enemmistöllä kiireelliseksi ja sen jälkeen hyväksyä 2/3:n enemmistöllä.

Hallitus voi koska tahansa peruuttaa antamansa esityksen. Samoin hallitus voi antaa tarvittaessa täydentävän esityksen, joka on esityksen peruuttamista lievempi väliintulokeino. Sitä ei voida kuitenkaan antaa enää sen jälkeen, kun asiaa käsitellyt valiokunta on saanut mietintönsä valmiiksi.

Lain hyväksymisen jälkeen eduskunnan keskuudestaan valitsemat tarkistajat varmistavat, että lakiteksti on eduskunnan päätöksen mukainen ja että suomen- ja ruotsinkielinen lakiteksti vastaavat toisiaan. Tarkistuksen jälkeen puhemies ja eduskunnan pääsihteeri allekirjoittavat eduskunnan vastauksen, joka toimitetaan valtioneuvostolle lain vahvistamista varten. Tasavallan presidentillä on kolme kuukautta aikaa vahvistaa laki. Normaalisti eduskunnan vastaus pyritään esittelemään presidentille mahdollisimman pian. Jos presidentti kieltäytyy vahvistamasta lakia, se palautuu takaisin eduskuntaan. Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisältöä muuttamatta, presidentin on allekirjoitettava se. Lain vahvistamisen yhteydessä päätetään myös säädöksen voimaantulosta. Esityksen tekeminen valtioneuvostolle voimaantuloajankohdaksi kuuluu asian esittelijälle. Lakien vahvistamisen jälkeen on vuorossa säädösten julkaiseminen. Kaikki lait julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Ennen vuoden 2000 perustuslakia samassa tasavallan presidentin esittelyssä, jossa laki vahvistettiin, esiteltiin annettavaksi myös kyseiseen sääntelykokonaisuuteen kuuluvat asetukset. Nykyisin tämä ei ole käytäntönä, koska asetukset antaa pääsääntöisesti valtioneuvosto. Yleensä asetukset samoin kuin muutkin viranomaisnormit pyritään antamaan mahdollisimman pian lakien vahvistamisen jälkeen.
Additional Information
Kirjoittaja: Matti Niemivuo

Related Concepts

Sources

Jyränki&Husa2012, s. 228-252, NiemivuoM2002, s. 82-82, SaraviitaI2011, EIF-V, s. 544-548, TalaJ2005, s. 87-95

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.2.2020: Oikeustiede:lainsäätämismenettely (lainvalmistelu). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:lainsäätämismenettely (lainvalmistelu).)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →