Difference between revisions of "Oikeustiede:elokuvateos"

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search
 
 
Line 13: Line 13:
 
Elokuvateoksen luomiseen osallistuu kuitenkin sen luonteen vuoksi tavanomaisesti useita henkilöitä, kuten elokuvan ohjaaja, käsikirjoituksen laatija, lavastaja, säveltäjä ja pukusuunnittelija. Tekijänoikeuslaissa ei ole erityisiä säännöksiä siitä, ketä on pidettävä elokuvan tekijänoikeuden haltijana, joten tekijän määrittelyssä on sovellettava tekijänoikeuslain yleisiä säännöksiä. Tekijänoikeus syntyy henkilöille, joiden työpanosta voidaan pitää tarpeeksi luovana ja omaperäisenä. Tekijänoikeusneuvosto on kuitenkin arvioinut, että ainakin elokuvan pääohjaajaa on pidettävä yhtenä tekijänä. Tekijänoikeus voi syntyä myös elokuvamusiikin säveltäjälle ja elokuvan käsikirjoittajalle (TN 2002:3). Tekijänoikeuksien siirto sopimuksella on kuitenkin tavanomaista elokuvateosten kohdalla.
 
Elokuvateoksen luomiseen osallistuu kuitenkin sen luonteen vuoksi tavanomaisesti useita henkilöitä, kuten elokuvan ohjaaja, käsikirjoituksen laatija, lavastaja, säveltäjä ja pukusuunnittelija. Tekijänoikeuslaissa ei ole erityisiä säännöksiä siitä, ketä on pidettävä elokuvan tekijänoikeuden haltijana, joten tekijän määrittelyssä on sovellettava tekijänoikeuslain yleisiä säännöksiä. Tekijänoikeus syntyy henkilöille, joiden työpanosta voidaan pitää tarpeeksi luovana ja omaperäisenä. Tekijänoikeusneuvosto on kuitenkin arvioinut, että ainakin elokuvan pääohjaajaa on pidettävä yhtenä tekijänä. Tekijänoikeus voi syntyä myös elokuvamusiikin säveltäjälle ja elokuvan käsikirjoittajalle (TN 2002:3). Tekijänoikeuksien siirto sopimuksella on kuitenkin tavanomaista elokuvateosten kohdalla.
 
|lähteet=HE28/2004vp,Tekijänoikeuskomitea1953:5,Tekijänoikeuskomitea1991:33,Harenko&al2016,HaarmannP-L2014,TN1992:3,TN1992:9,TN1995:9,TN2002:3,TN2015:7,TN2017:1
 
|lähteet=HE28/2004vp,Tekijänoikeuskomitea1953:5,Tekijänoikeuskomitea1991:33,Harenko&al2016,HaarmannP-L2014,TN1992:3,TN1992:9,TN1995:9,TN2002:3,TN2015:7,TN2017:1
|tarkistettu=Ei
+
|tarkistettu=Kyllä
 
|lisätiedot_fi=<br/ >Kirjoittaja: [[Kirjoittaja::Heidi Keskinen]]
 
|lisätiedot_fi=<br/ >Kirjoittaja: [[Kirjoittaja::Heidi Keskinen]]
 
|luokka=Immateriaalioikeus,Tekijänoikeus
 
|luokka=Immateriaalioikeus,Tekijänoikeus

Latest revision as of 09:49, 4 December 2019

elokuvateos

elokuvateos
Definition liikkuvasta kuvasta ja äänestä muodostuva tekijänoikeudella suojattava teostyyppi
Explanation Elokuva määritellään filmille tai muulle vastaavalle materiaalille tallennetuksi kuva- tai kuva- ja äänisarjaksi, jota esitettäessä saadaan aikaan liikkuvan kuvan vaikutelma. Elokuvateoksia ovat myös elokuvaamiseen verrattavalla tavalla ilmaistut teokset, riippumatta niiden tyypistä, pituudesta, valmistusmenetelmästä, käytetystä tekniikasta, tarkoituksesta taikka tekijästä.

Tekijänoikeuslakia valmistellut komitea rajasi elokuvateosten käsitteen viittaamaan ainoastaan taiteellisiin filmeihin. Myöhemmässä komiteanmietinnössä 1991:33 todettiin, että useimmat videotaiteen teokset koostuvat liikkuvista kuvista ja siten kuuluvat pääsääntöisesti elokuvateosten joukkoon. Lausunnossaan TN 1992:9 tekijänoikeusneuvosto totesi käsitteen laajentuneen käytännössä. Nykyisin teoskynnyksen ylittävä elokuvateos voi olla niin taiteellisena pidettävä työ kuin esimerkiksi dokumenttielokuva, televisio-ohjelma tai verkkovideo.

Elokuvateosten teoskynnys ei ole erityisen korkea. Suojan ulkopuolelle jäävät kuitenkin esimerkiksi valvontakameravideot, jotka eivät ole luovia ja omaperäisiä (TN 1992:9) eivätkä siten ylitä teoskynnystä. Olennaista teosharkinnassa ei ole esimerkiksi teoksen kesto, sisällön tuottamisen ammatillinen taso, taiteellinen laatu tai asiapitoisuus. Omaperäisyyttä voi ilmentää esimerkiksi elokuvan ohjaus, kuvaus, lavastus, leikkaus tai editointi. Mikäli elokuvateos ei ylitä teoskynnystä, sen yksittäiset elementit voivat kuitenkin nauttia erillistä teossuojaa. Lausunnossaan TN 2017:1 tekijänoikeusneuvosto otti kantaa kolmen eri verkkovideon teoskynnykseen. Se totesi, että turvapaikanhakijoiden maahanmuuttoa käsittelevä kahden minuutin animaatiovideo sekä kouluprojektin suunnittelusta kertova neljän minuutin video, joka sisälsi valokuvia, kaavioita, liikkuvaa kuvaa sekä kirjoitettua kerrontaa, ylittivät teoskynnyksen, sillä ne ilmaisivat tekijöidensä persoonaa ja niistä ilmeni vapaita ja luovia valintoja. Sen sijaan puolen tunnin mittainen kuvatallenne luennosta, joka sisälsi havainnollistavaa materiaalia, ei ylittänyt teoskynnystä elokuvateoksena. Myös lausunnossa TN 1998:6 on arvioitu useita eri videotallenteita teoskynnyksen ylittymisen näkökulmasta. Lausunnossa katsottiin esimerkiksi, että tekstinkäsittelyohjelmien käyttömahdollisuuksia havainnollistava videotallenne ylitti teoskynnyksen.

Konsoli-, video- ja tietokonepelit eivät ole tekijänoikeuslaissa tarkoitettuja elokuvateoksia, vaan yhteenliitettyjä audiovisuaalisia multimediatuotteita, jossa suojaa saa tietokoneohjelma kirjallisena teoksena, musiikki sävellysteoksena ja kuvat kuvataiteen tuotteina (TN 1992:3 ja TN 2015:7).

Elokuvateoksiin ei sovelleta kaikkia tekijänoikeutta rajoittavia poikkeussäännöksiä. Elokuvateoksia ei voi esimerkiksi kopioida yksityiseen käyttöön toisin kuin esimerkiksi kirjallisia teoksia, sillä myös yksityiskäyttöön valmistamisesta voisi olla erityistä haittaa oikeudenhaltijoille ja se voisi vähentää tekijänoikeuden haltijan valmistaman kappaleen arvoa.

Elokuvateoksen luomiseen osallistuu kuitenkin sen luonteen vuoksi tavanomaisesti useita henkilöitä, kuten elokuvan ohjaaja, käsikirjoituksen laatija, lavastaja, säveltäjä ja pukusuunnittelija. Tekijänoikeuslaissa ei ole erityisiä säännöksiä siitä, ketä on pidettävä elokuvan tekijänoikeuden haltijana, joten tekijän määrittelyssä on sovellettava tekijänoikeuslain yleisiä säännöksiä. Tekijänoikeus syntyy henkilöille, joiden työpanosta voidaan pitää tarpeeksi luovana ja omaperäisenä. Tekijänoikeusneuvosto on kuitenkin arvioinut, että ainakin elokuvan pääohjaajaa on pidettävä yhtenä tekijänä. Tekijänoikeus voi syntyä myös elokuvamusiikin säveltäjälle ja elokuvan käsikirjoittajalle (TN 2002:3). Tekijänoikeuksien siirto sopimuksella on kuitenkin tavanomaista elokuvateosten kohdalla.
Additional Information
Kirjoittaja: Heidi Keskinen

Sources

HE28/2004vp, Tekijänoikeuskomitea1953:5, Tekijänoikeuskomitea1991:33, Harenko&al2016, HaarmannP-L2014, TN1992:3, TN1992:9, TN1995:9, TN2002:3, TN2015:7, TN2017:1

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.12.2019: Oikeustiede:elokuvateos. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:elokuvateos.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →