Difference between revisions of "Oikeustiede:desuetudo/laajempi kuvaus"

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search
(No difference)

Revision as of 16:39, 3 December 2019

Mallinesilmukka havaittu: Malline:Ilmiö


Palaa takaisin käsitesivulle

Arvostusten muuttuminen. Rikoslakiimme sisältyi pitkään ns. sapattipykälä, jonka mukaan se, että rangaistava teko oli tehty sunnuntaina, tuli ottaa huomioon rangaistusta ankaroittavana seikkana. Paljon ennen tämän säännöksen muodollista kumoamista sen soveltamisesta tuomioistuimissa luovuttiin. Soveltamatta jättämisen taustalla olivat muuttuneet yhteiskunnalliset arvostukset, erityisesti yleinen sekularisoituminen ja sitä vastaava uskonnollisuuden merkityksen heikkeneminen yhteiskunnassa.

Yhteisöllinen epämielekkyys. Sittemmin järjestyslailla korvatut kaupunkien järjestyssäännöt sisälsivät tavanomaisesti määräyksiä, jotka kielsivät meluamisen yleisellä paikalla. Kieltoa ei kuitenkaan sovellettu uuden vuoden aaton riehakkaaseenkaan juhlintaan, jos se pysyi normaaleissa rajoissa. Oikeudellinen kieltonormi suhteutettiin yhteisön muuhun sosiaaliseen sääntelyyn, jolloin tavanomaisesti hyväksyttynä pidetty menettely jäi kiellon ulkopuolelle.

Soveltumattomuus vakiintuneeseen käytäntöön. Kuluttajakaupasta saatettiin voimaan kattava normisto, jonka yhtenä osana oli myyjälle asetettu velvollisuus antaa kuluttajalle virheilmoitustodistus. Tämän todistuksen oli tarkoitus myöhemmin toimia tavaran virhettä koskevan riidan käsittelyn pohjana. Todistus tuli kirjoittaa viranomaisen vahvistamalle erityiselle lomakkeelle. Säännöstä ei liene koskaan noudatettu. Kaavamaisena menettelynä siitä ei muodostunut normaalia kuluttajakauppakäytäntöä. Laki jäi ”kuolleeksi kirjaimeksi”, ja säännös kumottiinkin myöhemmin. Esimerkki kuvastaa sitä, että säänneltävän toiminnan rakenteisiin ja vallitseviin toimintatapoihin huonosti sopiva sääntö saattaa jäädä täysin tehottomaksi.

Säännöksen tarkoituksen vastaiset seuraamukset. Neljäs tilanne lähenee oikeudellista contra legem -harkintaa (ks. contra legem -ratkaisu). Siinä oikeussäännön mekaaninen noudattaminen johtaisi sen tarkoituksen vastaisiin tuloksiin. Esimerkiksi muotosäännösten ankara soveltaminen saattaa välistä johtaa siihen, että oikeustoimet eivät saa sisältönsä mukaisia oikeusvaikutuksia, vaikka on riidatonta, että muotosäännöksillä tavoitellut päämäärät (kuten huolellinen harkinta) ovat tapauksessa toteutuneet.

Desuetudo-tilanne edellyttää, että normin soveltamatta jättäminen on vakiintunutta ja laajamittaista, ei vain poikkeuksellista tai yksittäistapauksellista. On kyse ”lain kuolleesta kirjaimesta”, jos muodollisesti velvoittava lainsäädäntö (law in the books) ei koskaan muutu ”toteutuneeksi ja toteutettavissa olevaksi oikeudeksi” (law in action) tuomioistuinten ja viranomaisten oikeuskäytännössä, niin kuin etenkin amerikkalaiset oikeusrealistit kirjoituksissaan vaativat.

Kirjoittajat: Juha Karhu ja Raimo Siltala