Difference between revisions of "Kirjallisuudentutkimus:hyperteksti"

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search
 
(9 intermediate revisions by 3 users not shown)
Line 1: Line 1:
 
{{Käsite
 
{{Käsite
|otsikkohuomautus=
+
|määritelmä_fi=1. digitaalisessa muodossa oleva teksti, joka sisältää linkkejä toisiin teksteihin ja jonka lukeminen voi siten edetä ei-lineaarisesti.
|määritelmä_fi=
+
2. Genetten [[kirjallisuudentutkimus:hypertekstuaalisuus|hypertekstuaalisuusteoriassa]]: teksti, joka on tuotettu muuntamalla tiettyä olemassa olevaa tekstiä, [[kirjallisuudentutkimus: hypoteksti|hypotekstia]].
|selite=1. Mallitekstin eli edeltävän hypotekstin muunnelma, transformaa-
+
|selite_fi=1. Tyypillinen esimerkki hypertekstistä on verkkosivusto, jossa on linkkejä sekä tekstin muihin osiin että muihin verkkosivuihin. Painettu teksti on sekventiaalista (lineaarista) eli teksti koostuu peräkkäisistä osista, kuten sanoista, lauseista, kappaleista ja luvuista, kun taas hyperteksti muodostuu tekstikatkelmista eli tekstisoluista (engl. nodes) ja niiden välisistä asiayhteyksistä eli linkeistä. Ei-lineaarisuudesta johtuen hypertekstille avautuu vaihtoehtoisia lukutapoja, jolloin myös tekstikokonaisuus olennaisesti vaihtelee lukijalta toiselle. Hyperteksti voi sisältää myös grafiikkaa ja kuvia; [[kirjallisuudentutkimus:hyperromaani|hyperromaani]] kuuluu hypertekstin muotoihin.
tio; Gerard Genetten teoksessaan Palimpsestes (1982) käyttämä käsite.
+
 
Hyperteksti ei kommentoi hypotekstiään mutta rakentuu sen varaan.
+
2. Hyperteksti-termiä on käyttänyt toisessa merkityksessä Gerard Genette teoksessaan ''Palimpsestes'' (1982). Hyperteksti ei kommentoi [[kirjallisuudentutkimus:hypoteksti|hypotekstiään]] mutta rakentuu sen varaan. Genetten mukaan esim. Vergiliuksen ''Aeneis'' on ensisijaisesti homeerisen lajimallin mukainen muunnos eli ''Odysseian'' imitaatio. Sen sijaan James Ioycen romaanin ''Ulysses'' (1922, ''Odysseus''/''Ulysses'') suhteessa Odysseiaan ei ole kysymys jäljittelystä; muunnos on välitön, koska siinä Odysseian toiminta on siirretty suoraan 1900-luvun alun Dubliniin. Genetteläisessä hypertekstuaalisuudessa käsitellään yksittäisten tekstien keskinäisiä polveutumissuhteita. Tarkastelutapa poikkeaa perinteisestä vaikutus- ja lähdetutkimuksesta: hyperteksti määrittelee itse itsensä suhteessa hypotekstiin, tulkitsee ja hyödyntää sitä omiin tarkoituksiinsa, mutta ei ole palautettavissa siihen. Hypoteksti puolestaan saa uusia merkityksiä hypertekstinsä kautta. (Lyytikäinen 1991.)
Välillisessä hypertekstissä käytetään hypotekstistä abstrahoitua mal-
+
|lähteet=HosiaisluomaY2003
lia - kuten lajimallia - hypertekstin pohjana. Genetten mukaan esim.
+
|tarkistettu=Kyllä
Vergiliuksen Aeneis on ensisijaisesti homeerisen lajimallin mukainen
+
|luokka=Kirjallisuuden lajit
muunnos eli Odysseian imitaatio. Sen sijaan Iames Ioycen romaanin
+
|laajempi kuvaus=Ei
Ulysses (1922, Odysseus) suhteessa Odysseiaan ei ole kysymys jäljitte-
 
326
 
lystä; muunnos on välitön, koska siinä Odysseian toiminta on siirretty
 
suoraan 1900-luvun alun Dubliniin. (Lyytikäinen 1991.)
 
Hypertekstuaalisuudessa käsitellään yksittäisten tekstien keskinäisiä
 
polveutumissuhteita. Tarkastelutapa poikkeaa perinteisestä vaikutus-
 
ja lähdetutkimuksesta: hyperteksti määrittelee itse itsensä suhteessa
 
hypotekstiin, tulkitsee ja hyödyntää sitä omiin tarkoituksiinsa, mutta
 
ei ole palautettavissa siihen. Hypoteksti puolestaan saa uusia merkityk-
 
siä hypertekstinsä kautta. (Lyytikäinen 1991.) Matti Pulkkinen mukai-
 
lee romaanissaan Romaanihenkilän kuolema (1985) pastissinomaisesti
 
esim. Paavo Haavikon aforismityyliä. Hypertekstin näkökulmasta hän ei
 
suoranaisesti jäljittele, vaan kirjoittaa tarkoituksellisesti siten, että teks-
 
tijaksoja luetaan ikään kuin ne olisivat haavikkolaista kirjoitusta. (Niemi
 
1991.)
 
2. Tietokoneella tapahtuva epäsekventiaalinen - ts. epälineaarinen, ei-
 
suoraviivainen - kirjoittaminen ja lukeminen. Perinteinen sekventiaa-
 
linen (lineaarinen) teksti koostuu peräkkäisistä osista, kuten sanoista,
 
lauseista, kappaleista ja luvuista, kun taas hypertekstissä tekstin suora-
 
viivainen rakenne on rikottu. Hyperteksti muodostuu tekstikatkelmista
 
eli tekstisoluista (nodes) ja niiden välisistä asiayhteyksistä eli linkeistä
 
(links). Tietystä joukosta tekstin osia voidaan tehdä erilaisia kokonai-
 
suuksia eri linkityksillä. Hyperteksti voi sisältää myös grafiikkaa ja
 
kuvia; hyperromaani kuuluu hypertekstln muotoihin.
 
Ks. myös in teraktiivinenjiktio
 
|kuvat=
 
|tieteellinen nimi=
 
|lähteet=
 
|tarkistettu=Y
 
|lisätiedot=
 
|luokka=Kirjallisuuden lajit,
 
 
|ilmiön kuvaus=N
 
|ilmiön kuvaus=N
|logotiedosto=
 
|logolinkki=
 
|lähdeaineisto=
 
 
}}
 
}}
 
{{Liittyvä nimitys
 
{{Liittyvä nimitys
 
|kieli=suomi
 
|kieli=suomi
 
|nimitys=hyperteksti
 
|nimitys=hyperteksti
|käyttösuositus=
+
|otsikossa=Kyllä
|järjestysluku=
+
|kursivoitu=Ei
|käyttöhuomautus=
 
|käännösvastaavuus=
 
|otsikossa=Y
 
 
}}
 
}}
 
{{Liittyvä nimitys
 
{{Liittyvä nimitys
 
|kieli=englanti
 
|kieli=englanti
 
|nimitys=hypertext
 
|nimitys=hypertext
|käyttösuositus=
+
|otsikossa=Kyllä
|järjestysluku=
+
|kursivoitu=Ei
|käyttöhuomautus=
+
}}
|käännösvastaavuus=
+
{{Liittyvä nimitys
|otsikossa=Y
+
|kieli=saksa
 +
|nimitys=Hypertext
 +
|otsikossa=Kyllä
 +
|kursivoitu=Ei
 +
}}
 +
{{Liittyvä nimitys
 +
|kieli=ruotsi
 +
|nimitys=hypertext
 +
|otsikossa=Kyllä
 +
|kursivoitu=Ei
 
}}
 
}}
 
{{Lähikäsite
 
{{Lähikäsite
 
|käsite={{NAMESPACE}}:teksti
 
|käsite={{NAMESPACE}}:teksti
|käsitenimi=
 
 
|käsitesuhde=yläkäsite
 
|käsitesuhde=yläkäsite
|vapaasuhde=
+
}}
|lähikäsiteindeksi=
+
{{Lähikäsite
 +
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:ergodinen kirjallisuus
 +
|käsitesuhde=yläkäsite
 +
}}
 +
{{Lähikäsite
 +
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:pastissi
 +
|käsitesuhde=alakäsite
 +
}}
 +
{{Lähikäsite
 +
|käsite=Kirjallisuudentutkimus: hypoteksti
 +
|käsitesuhde=vieruskäsite
 +
}}
 +
{{Lähikäsite
 +
|käsite=Kirjallisuudentutkimus: hypertekstuaalisuus
 +
|käsitesuhde=kokonaisuuskäsite
 
}}
 
}}

Latest revision as of 15:52, 11 February 2019

hyperteksti

hyperteksti
Definition 1. digitaalisessa muodossa oleva teksti, joka sisältää linkkejä toisiin teksteihin ja jonka lukeminen voi siten edetä ei-lineaarisesti. 2. Genetten hypertekstuaalisuusteoriassa: teksti, joka on tuotettu muuntamalla tiettyä olemassa olevaa tekstiä, hypotekstia.
Explanation 1. Tyypillinen esimerkki hypertekstistä on verkkosivusto, jossa on linkkejä sekä tekstin muihin osiin että muihin verkkosivuihin. Painettu teksti on sekventiaalista (lineaarista) eli teksti koostuu peräkkäisistä osista, kuten sanoista, lauseista, kappaleista ja luvuista, kun taas hyperteksti muodostuu tekstikatkelmista eli tekstisoluista (engl. nodes) ja niiden välisistä asiayhteyksistä eli linkeistä. Ei-lineaarisuudesta johtuen hypertekstille avautuu vaihtoehtoisia lukutapoja, jolloin myös tekstikokonaisuus olennaisesti vaihtelee lukijalta toiselle. Hyperteksti voi sisältää myös grafiikkaa ja kuvia; hyperromaani kuuluu hypertekstin muotoihin. 2. Hyperteksti-termiä on käyttänyt toisessa merkityksessä Gerard Genette teoksessaan Palimpsestes (1982). Hyperteksti ei kommentoi hypotekstiään mutta rakentuu sen varaan. Genetten mukaan esim. Vergiliuksen Aeneis on ensisijaisesti homeerisen lajimallin mukainen muunnos eli Odysseian imitaatio. Sen sijaan James Ioycen romaanin Ulysses (1922, Odysseus/Ulysses) suhteessa Odysseiaan ei ole kysymys jäljittelystä; muunnos on välitön, koska siinä Odysseian toiminta on siirretty suoraan 1900-luvun alun Dubliniin. Genetteläisessä hypertekstuaalisuudessa käsitellään yksittäisten tekstien keskinäisiä polveutumissuhteita. Tarkastelutapa poikkeaa perinteisestä vaikutus- ja lähdetutkimuksesta: hyperteksti määrittelee itse itsensä suhteessa hypotekstiin, tulkitsee ja hyödyntää sitä omiin tarkoituksiinsa, mutta ei ole palautettavissa siihen. Hypoteksti puolestaan saa uusia merkityksiä hypertekstinsä kautta. (Lyytikäinen 1991.)

Equivalents

hypertextenglanti
hypertextruotsi
Hypertextsaksa

Related Concepts

Sources

HosiaisluomaY2003

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.10.2019: Kirjallisuudentutkimus:hyperteksti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:hyperteksti.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →