Difference between revisions of "Kielitiede:litterointi"

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search
Line 1: Line 1:
 
{{Käsite
 
{{Käsite
|otsikkohuomautus=
 
 
|määritelmä_fi=nauhoitetun keskusteluaineiston kirjaintaminen tekstimuotoon
 
|määritelmä_fi=nauhoitetun keskusteluaineiston kirjaintaminen tekstimuotoon
|selite_fi=Litterointi- eli tarkekirjoitusjärjestelmiä on luotu puheen merkitsemiseksi muistiin tai näkösälle varsinkin ennen kuin oli käytettävissä tallennuslaitteita. Erilaisiin tutkimustarkoituksiin on kehitetty useita merkitsemistapoja, joilla voidaan merkitä muistiin myös sellaisia kieliä, joille ei ole luotu kirjoitusjärjetelmää. Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus (SUT), jolla on merkity muistiin suomen kielen murteita ja sukukieliä, on rinnastettavissa kansainväliseen merkkijärjestelmään (IPA). Kumpikin perustuu latinalaiseen aakkostoon. Viime vuosikymmeninä on [[Kielitiede:kekustelunanalyysi|keskustelunanalyysissa]] käytetty muun taltioinnin ohella Gail Jeffersonin kehittämää literointitapaa, jossa muistiin merkitään myös sellaisia ei-äänteellisiä seikkoja kuten mm. tauot, nauru ja hengitykset.
+
|selite_fi=Litterointi- eli tarkekirjoitusjärjestelmiä on luotu puheen merkitsemiseksi muistiin tai näkösälle varsinkin ennen kuin oli käytettävissä tallennuslaitteita. Erilaisiin tutkimustarkoituksiin on kehitetty useita merkitsemistapoja, joilla voidaan merkitä muistiin myös sellaisia kieliä, joille ei ole luotu kirjoitusjärjetelmää. Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus (SUT), jolla on merkity muistiin suomen kielen murteita ja sukukieliä, on rinnastettavissa kansainväliseen merkkijärjestelmään (IPA). Kumpikin perustuu latinalaiseen aakkostoon. Viime vuosikymmeninä on [[Kielitiede:keskustelunanalyysi|keskustelunanalyysissa]] käytetty muun taltioinnin ohella Gail Jeffersonin kehittämää literointitapaa, jossa muistiin merkitään myös sellaisia ei-äänteellisiä seikkoja kuten mm. tauot, nauru ja hengitykset.
|kuvat=
 
|tieteellinen nimi=
 
 
|lähteet=KFT1993,  SeppänenE1997c
 
|lähteet=KFT1993,  SeppänenE1997c
 
|tarkistettu=N
 
|tarkistettu=N
|lisätiedot_fi=
 
 
|luokka=Sosiolingvistiikka, Keskusteluntutkimus,
 
|luokka=Sosiolingvistiikka, Keskusteluntutkimus,
 
|ilmiön kuvaus=N
 
|ilmiön kuvaus=N
|logotiedosto=
 
|logolinkki=
 
 
|lähdeaineisto=KielitiedeLoput
 
|lähdeaineisto=KielitiedeLoput
 
|lähdeaineistotunnus=720
 
|lähdeaineistotunnus=720
Line 19: Line 13:
 
|kieli=suomi
 
|kieli=suomi
 
|nimitys=litterointi
 
|nimitys=litterointi
|käyttösuositus=
 
|järjestysluku=
 
|näkymä=
 
|käyttöhuomautus=
 
|käännösvastaavuus=
 
 
|otsikossa=Y
 
|otsikossa=Y
 
|kursivoitu=N
 
|kursivoitu=N
Line 29: Line 18:
 
{{Lähikäsite
 
{{Lähikäsite
 
|käsite=Kielitiede:foneettinen kirjoitus
 
|käsite=Kielitiede:foneettinen kirjoitus
|käsitenimi=
 
|käsitesuhde=
 
|vapaasuhde=
 
|lähikäsiteindeksi=
 
 
}}
 
}}
 
{{Lähikäsite
 
{{Lähikäsite
 
|käsite=Kielitiede:transkriptio
 
|käsite=Kielitiede:transkriptio
|käsitenimi=
 
|käsitesuhde=
 
|vapaasuhde=
 
|lähikäsiteindeksi=
 
 
}}
 
}}

Revision as of 12:44, 24 April 2015

litterointi

litterointi
Definition nauhoitetun keskusteluaineiston kirjaintaminen tekstimuotoon
Explanation Litterointi- eli tarkekirjoitusjärjestelmiä on luotu puheen merkitsemiseksi muistiin tai näkösälle varsinkin ennen kuin oli käytettävissä tallennuslaitteita. Erilaisiin tutkimustarkoituksiin on kehitetty useita merkitsemistapoja, joilla voidaan merkitä muistiin myös sellaisia kieliä, joille ei ole luotu kirjoitusjärjetelmää. Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus (SUT), jolla on merkity muistiin suomen kielen murteita ja sukukieliä, on rinnastettavissa kansainväliseen merkkijärjestelmään (IPA). Kumpikin perustuu latinalaiseen aakkostoon. Viime vuosikymmeninä on keskustelunanalyysissa käytetty muun taltioinnin ohella Gail Jeffersonin kehittämää literointitapaa, jossa muistiin merkitään myös sellaisia ei-äänteellisiä seikkoja kuten mm. tauot, nauru ja hengitykset.

Related Concepts

Sources

KFT1993, SeppänenE1997c

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 17.11.2019: Kielitiede:litterointi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:litterointi.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →