Difference between revisions of "Filosofia:propositio"

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search
 
Line 8: Line 8:
 
On ilmeistä, että on vaikea löytää oliota (tai oliotyyppiä), joka voisi toimia kaikissa näissä rooleissa samaan aikaan. Paitsi siitä mihin termin ”propositio” on ajateltu viittaavan, myös siitä millaisia nämä propositiot ontologisessa mielessä ovat, on erilaisia ainakin kolmentyyppisiä käsityksiä:
 
On ilmeistä, että on vaikea löytää oliota (tai oliotyyppiä), joka voisi toimia kaikissa näissä rooleissa samaan aikaan. Paitsi siitä mihin termin ”propositio” on ajateltu viittaavan, myös siitä millaisia nämä propositiot ontologisessa mielessä ovat, on erilaisia ainakin kolmentyyppisiä käsityksiä:
 
# Russellin ja Wittgensteinin loogiseen atomismiin kuului käsitys propositioista (aktuaalisessa tai todellisessa) maailmassa vallitsevina [[Filosofia:fakta|faktoina]], ”asiaintiloina” tai ”tosiasioina”, ts. olemassa olevien (aktuaalisten) olioiden tai ominaisuuksien konfiguraatioina, johon proposition ilmaisema lause viittaa.  
 
# Russellin ja Wittgensteinin loogiseen atomismiin kuului käsitys propositioista (aktuaalisessa tai todellisessa) maailmassa vallitsevina [[Filosofia:fakta|faktoina]], ”asiaintiloina” tai ”tosiasioina”, ts. olemassa olevien (aktuaalisten) olioiden tai ominaisuuksien konfiguraatioina, johon proposition ilmaisema lause viittaa.  
# Fregellä ei ollut varsinaisesti proposition käsitettä, mutta hänen mukaansa lauseen [[Filosofia:mieli (kielifilosofia)|mieli]] (''Sinn'') on ajatus, joka on riippumaton tarkoitteensa (Bedeutung, [[Filosofia:ekstensio|ekstensio]]) todellisuudesta. Fregen erottelu lauseen mielen ja tarkoitteen välillä vastaa myöhempää erottelua intension ja ekstension välillä, missä lauseen ekstensiona pidetään sen [[Filosofia:totuusehto|totuusehtoja]] (Fregellä pelkkä totuusarvo) ja intensiona lauseen ilmaisemaa propositiota. Intensionaalisten logiikkojen [[Filosofia:mahdollisten maailmojen semantiikka|mahdollisten maailmojen semantiikassa]] tämä käsitys propositiosta lauseen intensiona on formalisoitu määrittelemällä lauseen ilmaisema propositio sen [[Filosofia:totuusjoukko|totuusjoukkona]], joka on niiden mahdollisten maailmojen joukko, jossa lause on tosi.
+
# Fregellä ei ollut varsinaisesti proposition käsitettä, mutta hänen mukaansa lauseen [[Filosofia:mieli (kielifilosofia)|mieli]] (''Sinn'') on ajatus, joka on riippumaton tarkoitteensa (Bedeutung, ekstensio) todellisuudesta. Fregen erottelu lauseen mielen ja tarkoitteen välillä vastaa myöhempää erottelua [[Filosofia:intensio|intension]] ja [[Filosofia:ekstensio|ekstension]] välillä, missä lauseen ekstensiona pidetään sen [[Filosofia:totuusehto|totuusehtoja]] (Fregellä pelkkä totuusarvo) ja intensiona lauseen ilmaisemaa propositiota. Intensionaalisten logiikkojen [[Filosofia:mahdollisten maailmojen semantiikka|mahdollisten maailmojen semantiikassa]] tämä käsitys propositiosta lauseen intensiona on formalisoitu määrittelemällä lauseen ilmaisema propositio sen [[Filosofia:totuusjoukko|totuusjoukkona]], joka on niiden mahdollisten maailmojen joukko, jossa lause on tosi.
 
# Propositioiden voidaan myös ajatella olevan enemmän tai vähemmän ''lauseenkaltaisia olioita'', joilla on tietty syntaktinen rakenne. Tähän luokkaan kuuluu niin Quinen epäily koko proposition käsitteen tarpeellisuutta kohtaan, Fodorin ajatus lauseiden merkityksistä aivoissa ”ajatusten kielellä” (''mentalese'') kirjoitettuina merkkeinä, kuin Peircen käsitys lauseista propositioina ja propositioista tietyn tyyppisinä [[Semiotiikka:merkki|merkkeinä]], joiden (intellektuaalinen) merkitys on siitä johdettu toinen tietynlainen propositio nk. [[Filosofia:pragmatismin maksiimi|pragmatismin maksiimin]] mukaan.
 
# Propositioiden voidaan myös ajatella olevan enemmän tai vähemmän ''lauseenkaltaisia olioita'', joilla on tietty syntaktinen rakenne. Tähän luokkaan kuuluu niin Quinen epäily koko proposition käsitteen tarpeellisuutta kohtaan, Fodorin ajatus lauseiden merkityksistä aivoissa ”ajatusten kielellä” (''mentalese'') kirjoitettuina merkkeinä, kuin Peircen käsitys lauseista propositioina ja propositioista tietyn tyyppisinä [[Semiotiikka:merkki|merkkeinä]], joiden (intellektuaalinen) merkitys on siitä johdettu toinen tietynlainen propositio nk. [[Filosofia:pragmatismin maksiimi|pragmatismin maksiimin]] mukaan.
 
|lähteet=AhokasA2010,OksanenMLaunisVSajamaS2010,RaatikainenP1997,KorkmanYrjönsuuri1998,Engel1991,RantalaV&VirtanenA
 
|lähteet=AhokasA2010,OksanenMLaunisVSajamaS2010,RaatikainenP1997,KorkmanYrjönsuuri1998,Engel1991,RantalaV&VirtanenA

Latest revision as of 15:46, 11 June 2019

propositio | väitelause

propositio
väitelause
Definition lauseen tai muun merkin ilmaisema sisältö tai merkitys siten, että joko lauseella tai propositiolla voidaan ajatella olevan totuusarvo
Explanation Useimmissa tapauksissa propositiolla tarkoitetaan lauseen sellaista sisältöä tai merkitystä, josta voidaan sanoa että se pitää paikkansa tai ei, ts. on tosi tai epätosi. Esimerkiksi lauseet "Minulla on nälkä" ja "I am hungry" ilmaisevat saman proposition, jolla voidaan ajatella olevan totuusarvo oletetussa kontekstissa. Siitä millaiseen olioon termi ”propositio” viittaa, on ainakin neljä erityyppistä käytäntöä:
  1. Propositiolla voidaan viitata yleisesti mihin tahansa totuudenkantajana toimivaan olioon.
  2. Propositiolla voidaan viitata ehtolauseen kielelliseen, ”kirjaimelliseen” tai konventionaaliseen merkitykseen (intensioon), ts. siihen mitä käytetyt sanat yleisesti kielessä merkitsevät puhujan tarkoituksista riippumatta.
  3. Propositiolla voidaan viitata kielellisen puhe-, väittämis-, kirjoitus- tai muun aktin sisältöön, ts. puhujan tässä ja nyt erityisesti tarkoittamaan merkityssisältöön.
  4. Propositiolla voidaan viitata tiettyjen psyykkisten tilojen kuten uskomusten, halujen yms. sisältöihin, ts. nk. propositionaalisten asenteiden kohteisiin.

On ilmeistä, että on vaikea löytää oliota (tai oliotyyppiä), joka voisi toimia kaikissa näissä rooleissa samaan aikaan. Paitsi siitä mihin termin ”propositio” on ajateltu viittaavan, myös siitä millaisia nämä propositiot ontologisessa mielessä ovat, on erilaisia ainakin kolmentyyppisiä käsityksiä:

  1. Russellin ja Wittgensteinin loogiseen atomismiin kuului käsitys propositioista (aktuaalisessa tai todellisessa) maailmassa vallitsevina faktoina, ”asiaintiloina” tai ”tosiasioina”, ts. olemassa olevien (aktuaalisten) olioiden tai ominaisuuksien konfiguraatioina, johon proposition ilmaisema lause viittaa.
  2. Fregellä ei ollut varsinaisesti proposition käsitettä, mutta hänen mukaansa lauseen mieli (Sinn) on ajatus, joka on riippumaton tarkoitteensa (Bedeutung, ekstensio) todellisuudesta. Fregen erottelu lauseen mielen ja tarkoitteen välillä vastaa myöhempää erottelua intension ja ekstension välillä, missä lauseen ekstensiona pidetään sen totuusehtoja (Fregellä pelkkä totuusarvo) ja intensiona lauseen ilmaisemaa propositiota. Intensionaalisten logiikkojen mahdollisten maailmojen semantiikassa tämä käsitys propositiosta lauseen intensiona on formalisoitu määrittelemällä lauseen ilmaisema propositio sen totuusjoukkona, joka on niiden mahdollisten maailmojen joukko, jossa lause on tosi.
  3. Propositioiden voidaan myös ajatella olevan enemmän tai vähemmän lauseenkaltaisia olioita, joilla on tietty syntaktinen rakenne. Tähän luokkaan kuuluu niin Quinen epäily koko proposition käsitteen tarpeellisuutta kohtaan, Fodorin ajatus lauseiden merkityksistä aivoissa ”ajatusten kielellä” (mentalese) kirjoitettuina merkkeinä, kuin Peircen käsitys lauseista propositioina ja propositioista tietyn tyyppisinä merkkeinä, joiden (intellektuaalinen) merkitys on siitä johdettu toinen tietynlainen propositio nk. pragmatismin maksiimin mukaan.

Equivalents

propositionenglanti

Related Concepts

Sources

AhokasA2010, OksanenMLaunisVSajamaS2010, RaatikainenP1997, KorkmanYrjönsuuri1998, Engel1991, RantalaV&VirtanenA

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.06.2019: Filosofia:propositio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:propositio.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →