https://tieteentermipankki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&user=Markku+Roinila&feedformat=atomTieteen termipankki - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-28T22:47:41ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.40.2https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:kansalaistiede&diff=527244Avoin tiede:kansalaistiede2024-03-15T12:14:22Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=[[Language Technology:crowdsourcing|joukkoistettua]] [[Avoin tiede:tutkimus|tutkimusta]], johon myös [[Avoin tiede:tiedeyhteisö|tiedeyhteisön]] ulkopuoliset voivat osallistua<br />
|selite_fi=Kansalaistiedettä tehdään yhteistyössä tiedeyhteisön jäsenten ja sen ulkopuolisten ihmisten, eli kansalaistieteilijöiden, kanssa. <br />
<br />
Kansalaistiede edellyttää, että <br />
<br />
# kansalaistieteilijät ovat mukana vähintään yhdessä tutkimuksen vaiheessa<br />
# kansalaistieteilijät eivät ole tutkimuksen kohteita vaan sen tekijöitä<br />
# tutkimusta johtaa yleensä koulutettu tutkija.<br />
<br />
<br />
Kansalaistiede voi toteutua tutkimuksessa eri tavoin. Kansalaistieteilijät voivat esimerkiksi tehdä havaintoja ([[Avoin tiede:talkoistaminen|joukkoistaminen]]) sekä osallistua havaintojen tulkitsemiseen, tutkimusongelman määrittelyyn ja tutkimustulosten analyysiin.<br />
|lähteet=Kansalaistieteen suositus<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Yleistä<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kansalaistiede<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=citizen science<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Ei<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=medborgarforskning<br />
|käyttösuositus=suositeltu<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4hde:Kansalaistieteen_suositus&diff=527243Lähde:Kansalaistieteen suositus2024-03-15T12:13:29Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Lähdesivu<br />
|lähdeteksti=[https://doi.org/10.23847/tsv.230 Avoimen tieteen koordinaatio: Kansalaistieteen suositus (2022)]<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:kansalaistiede&diff=527242Avoin tiede:kansalaistiede2024-03-15T12:11:31Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=[[Language Technology:crowdsourcing|joukkoistettua]] [[Avoin tiede:tutkimus|tutkimusta]], johon myös [[Avoin tiede:tiedeyhteisö|tiedeyhteisön]] ulkopuoliset voivat osallistua<br />
|selite_fi=Kansalaistiedettä tehdään yhteistyössä tiedeyhteisön jäsenten ja sen ulkopuolisten ihmisten, eli kansalaistieteilijöiden, kanssa. <br />
<br />
Kansalaistiede edellyttää, että <br />
<br />
# kansalaistieteilijät ovat mukana vähintään yhdessä tutkimuksen vaiheessa<br />
# kansalaistieteilijät eivät ole tutkimuksen kohteita vaan sen tekijöitä<br />
# tutkimusta johtaa yleensä koulutettu tutkija.<br />
<br />
<br />
Kansalaistiede voi toteutua tutkimuksessa eri tavoin. Kansalaistieteilijät voivat esimerkiksi tehdä havaintoja ([[Avoin tiede:talkoistaminen|joukkoistaminen]]) sekä osallistua havaintojen tulkitsemiseen, tutkimusongelman määrittelyyn ja tutkimustulosten analyysiin.<br />
|lähteet=ATT-sanasto, Kansalaistieteen suositus<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Yleistä<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kansalaistiede<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=citizen science<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Ei<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=medborgarforskning<br />
|käyttösuositus=suositeltu<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:kansalaistiede&diff=527241Avoin tiede:kansalaistiede2024-03-15T12:05:33Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=[[Language Technology:crowdsourcing|joukkoistettua]] [[Avoin tiede:tutkimus|tutkimusta]], johon myös [[Avoin tiede:tiedeyhteisö|tiedeyhteisön]] ulkopuoliset voivat osallistua<br />
|selite_fi=Kansalaistiedettä tehdään yhteistyössä tiedeyhteisön jäsenten ja sen ulkopuolisten ihmisten, eli kansalaistieteilijöiden, kanssa. <br />
<br />
Kansalaistiede edellyttää, että <br />
<br />
# kansalaistieteilijät ovat mukana vähintään yhdessä tutkimuksen vaiheessa<br />
# kansalaistieteilijät eivät ole tutkimuksen kohteita vaan sen tekijöitä<br />
# tutkimusta johtaa yleensä koulutettu tutkija.<br />
<br />
<br />
Kansalaistiede voi toteutua tutkimuksessa eri tavoin. Kansalaistieteilijät voivat esimerkiksi tehdä havaintoja ([[Avoin tiede:talkoistaminen|joukkoistaminen]]) sekä osallistua havaintojen tulkitsemiseen, tutkimusongelman määrittelyyn ja tutkimustulosten analyysiin.<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Yleistä<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kansalaistiede<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=citizen science<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Ei<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=medborgarforskning<br />
|käyttösuositus=suositeltu<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:kansalaistiede&diff=527240Avoin tiede:kansalaistiede2024-03-15T12:05:07Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=[[Language Technology:crowdsourcing|joukkoistettua]] [[Avoin tiede:tutkimus|tutkimusta]], johon myös [[Avoin tiede:tiedeyhteisö|tiedeyhteisön]] ulkopuoliset voivat osallistua<br />
|selite_fi=Kansalaistiedettä tehdään yhteistyössä tiedeyhteisön jäsenten ja sen ulkopuolisten ihmisten, eli kansalaistieteilijöiden, kanssa. <br />
<br />
Kansalaistiede edellyttää, että <br />
<br />
# kansalaistieteilijät ovat mukana vähintään yhdessä tutkimuksen vaiheessa<br />
# kansalaistieteilijät eivät ole tutkimuksen kohteita vaan sen tekijöitä<br />
# tutkimusta johtaa yleensä koulutettu tutkija.<br />
<br />
Kansalaistiede voi toteutua tutkimuksessa eri tavoin. Kansalaistieteilijät voivat esimerkiksi tehdä havaintoja ([[Avoin tiede:talkoistaminen|joukkoistaminen]]) sekä osallistua havaintojen tulkitsemiseen, tutkimusongelman määrittelyyn ja tutkimustulosten analyysiin.<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Yleistä<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kansalaistiede<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=citizen science<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Ei<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=medborgarforskning<br />
|käyttösuositus=suositeltu<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:kansalaistiede&diff=527239Avoin tiede:kansalaistiede2024-03-15T12:03:33Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=[[Language Technology:crowdsourcing|joukkoistettua]] [[Avoin tiede:tutkimus|tutkimusta]], johon myös [[Avoin tiede:tiedeyhteisö|tiedeyhteisön]] ulkopuoliset voivat osallistua<br />
|selite_fi=Kansalaistiedettä tehdään yhteistyössä tiedeyhteisön jäsenten ja sen ulkopuolisten ihmisten, eli kansalaistieteilijöiden, kanssa. <br />
<br />
Kansalaistiede edellyttää, että <br />
<br />
# kansalaistieteilijät ovat mukana vähintään yhdessä tutkimuksen vaiheessa<br />
# kansalaistieteilijät eivät ole tutkimuksen kohteita vaan sen tekijöitä<br />
# tutkimusta johtaa yleensä koulutettu tutkija.<br />
<br />
Kansalaistieteilijät voivat esimerkiksi kerätä, luokitella tai analysoida tutkimukseen tarvittavaa aineistoa. Kansalaistiede voi toteutua tutkimuksessa eri tavoin. Kansalaistieteilijät voivat esimerkiksi tehdä havaintoja ([[Avoin tiede:talkoistaminen|joukkoistaminen]]) sekä osallistua havaintojen tulkitsemiseen, tutkimusongelman määrittelyyn ja tutkimustulosten analyysiin.<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Yleistä<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kansalaistiede<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=citizen science<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Ei<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=medborgarforskning<br />
|käyttösuositus=suositeltu<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:kansalaistiede&diff=527238Avoin tiede:kansalaistiede2024-03-15T12:02:48Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=[[Language Technology:crowdsourcing|joukkoistettua]] [[Avoin tiede:tutkimus|tutkimusta]], johon myös [[Avoin tiede:tiedeyhteisö|tiedeyhteisön]] ulkopuoliset voivat osallistua<br />
|selite_fi=Kansalaistiedettä tehdään yhteistyössä tiedeyhteisön jäsenten ja sen ulkopuolisten ihmisten, eli kansalaistieteilijöiden, kanssa. <br />
<br />
Kansalaistiede edellyttää, että <br />
<br />
# kansalaistieteilijät ovat mukana vähintään yhdessä tutkimuksen vaiheessa<br />
# kansalaistieteilijät eivät ole tutkimuksen kohteita vaan sen tekijöitä<br />
# tutkimusta johtaa yleensä koulutettu tutkija.<br />
<br />
Kansalaistieteilijät voivat esimerkiksi kerätä, luokitella tai analysoida tutkimukseen tarvittavaa aineistoa. Kansalaistiede voi toteutua tutkimuksessa eri tavoin. Kansalaistieteilijät voivat esimerkiksi tehdä havaintoja ([[Avoin tiede:talkoistaminen|joukkoistaminen]]), osallistua havaintojen tulkitsemiseen, tutkimusongelman määrittelyyn ja tutkimustulosten analyysiin.<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Yleistä<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kansalaistiede<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=citizen science<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Ei<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=medborgarforskning<br />
|käyttösuositus=suositeltu<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:kansalaistiede&diff=527237Avoin tiede:kansalaistiede2024-03-15T12:01:47Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=[[Language Technology:crowdsourcing|joukkoistettua]] [[Avoin tiede:tutkimus|tutkimusta]], johon myös [[Avoin tiede:tiedeyhteisö|tiedeyhteisön]] ulkopuoliset voivat osallistua<br />
|selite_fi=Kansalaistiedettä tehdään yhteistyössä tiedeyhteisön jäsenten ja sen ulkopuolisten ihmisten, eli kansalaistieteilijöiden, kanssa. <br />
<br />
Kansalaistiede edellyttää, että <br />
<br />
# kansalaistieteilijät ovat mukana vähintään yhdessä tutkimuksen vaiheessa<br />
# kansalaistieteilijät eivät ole tutkimuksen kohteita vaan sen tekijöitä<br />
# tutkimusta johtaa yleensä koulutettu tutkija.<br />
<br />
Kansalaistieteilijät voivat esimerkiksi kerätä, luokitella tai analysoida tutkimukseen tarvittavaa aineistoa. Kansalaistiede voi toteutua tutkimuksessa eri tavoin. Kansalaistieteilijät voivat tehdä esimerkiksi tehdä havaintoja ([[Avoin tiede:talkoistaminen|joukkoistaminen]]), osallistua havaintojen tulkitsemiseen, osallistua tutkimusongelman määrittelyyn ja tutkimustulosten analyysiin.<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Yleistä<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kansalaistiede<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=citizen science<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Ei<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=medborgarforskning<br />
|käyttösuositus=suositeltu<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:kansalaistiede&diff=527236Avoin tiede:kansalaistiede2024-03-15T11:43:19Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=[[Language Technology:crowdsourcing|joukkoistettua]] [[Avoin tiede:tutkimus|tutkimusta]], johon myös [[Avoin tiede:tiedeyhteisö|tiedeyhteisön]] ulkopuoliset voivat osallistua<br />
|selite_fi=Kansalaistiedettä tehdään yhteistyössä tiedeyhteisön jäsenten ja sen ulkopuolisten ihmisten, eli kansalaistieteilijöiden, kanssa. <br />
<br />
Kansalaistiede edellyttää, että <br />
<br />
1) kansalaistieteilijät ovat mukana vähintään yhdessä tutkimuksen vaiheessa<nowiki><br></nowiki><br />
<br />
2) kansalaistieteilijät eivät ole tutkimuksen kohteita vaan sen tekijöitä<nowiki><br></nowiki><br />
<br />
3) tutkimusta johtaa yleensä koulutettu tutkija.<br />
<br />
Kansalaistieteilijät voivat esimerkiksi kerätä, luokitella tai analysoida tutkimukseen tarvittavaa dataa. Tutkimukseen osallistuakseen ei tarvitse olla koulutettu tutkija. Kansalaistiede voi toteutua tutkimuksessa eri tavoin ja osallistuminen voidaan jakaa neljään eri tasoon. <br />
<br />
Kansalaistieteilijät voivat <br />
<br />
1) tehdä havaintoja (joukkoistaminen / crowdsourcing)<br />
<br />
2) osallistua havaintojen tulkitsemiseen (joukkoälykkyys / distributed intelligence)<br />
<br />
3) osallistua ongelman määrittelyyn ja aineiston keräämiseen (osallistava tiede / participatory science) tai<br />
<br />
4) tehdä tiivistä yhteistyötä ongelmien määrittämisessä, aineiston keräämisessä ja tulosten analyysissa (yhteistoiminnallinen kansalaistiede / extreme citizen science)<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Yleistä<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kansalaistiede<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=citizen science<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Ei<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=medborgarforskning<br />
|käyttösuositus=suositeltu<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:kansalaistiede&diff=527235Avoin tiede:kansalaistiede2024-03-15T11:42:53Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=[[Language Technology:crowdsourcing|joukkoistettua]] [[Avoin tiede:tutkimus|tutkimusta]], johon myös [[Avoin tiede:tiedeyhteisö|tiedeyhteisön]] ulkopuoliset voivat osallistua<br />
|selite_fi=Kansalaistiedettä tehdään yhteistyössä tiedeyhteisön jäsenten ja sen ulkopuolisten ihmisten, eli kansalaistieteilijöiden, kanssa. <br />
<br />
Kansalaistiede edellyttää, että <br />
<br />
1) kansalaistieteilijät ovat mukana vähintään yhdessä tutkimuksen vaiheessa<br />
<br />
2) kansalaistieteilijät eivät ole tutkimuksen kohteita vaan sen tekijöitä<br />
<br />
3) tutkimusta johtaa yleensä koulutettu tutkija.<br />
<br />
Kansalaistieteilijät voivat esimerkiksi kerätä, luokitella tai analysoida tutkimukseen tarvittavaa dataa. Tutkimukseen osallistuakseen ei tarvitse olla koulutettu tutkija. Kansalaistiede voi toteutua tutkimuksessa eri tavoin ja osallistuminen voidaan jakaa neljään eri tasoon. <br />
<br />
Kansalaistieteilijät voivat <br />
<br />
1) tehdä havaintoja (joukkoistaminen / crowdsourcing)<br />
<br />
2) osallistua havaintojen tulkitsemiseen (joukkoälykkyys / distributed intelligence)<br />
<br />
3) osallistua ongelman määrittelyyn ja aineiston keräämiseen (osallistava tiede / participatory science) tai<br />
<br />
4) tehdä tiivistä yhteistyötä ongelmien määrittämisessä, aineiston keräämisessä ja tulosten analyysissa (yhteistoiminnallinen kansalaistiede / extreme citizen science)<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Yleistä<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kansalaistiede<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=citizen science<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Ei<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=medborgarforskning<br />
|käyttösuositus=suositeltu<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:kansalaistiede&diff=527234Avoin tiede:kansalaistiede2024-03-15T11:37:01Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=[[Language Technology:crowdsourcing|joukkoistettua]] [[Avoin tiede:tutkimus|tutkimusta]], johon myös [[Avoin tiede:tiedeyhteisö|tiedeyhteisön]] ulkopuoliset voivat osallistua<br />
|selite_fi=Kansalaistiedettä tehdään yhteistyössä tiedeyhteisön jäsenten ja sen ulkopuolisten ihmisten, eli kansalaistieteilijöiden, kanssa. <br />
<br />
Kansalaistiede edellyttää, että <br />
<br />
1) kansalaistieteilijät ovat mukana vähintään yhdessä tutkimuksen vaiheessa<br />
<br />
2) kansalaistieteilijät eivät ole tutkimuksen kohteita, vaan sen tekijöitä<br />
<br />
3) tutkimusta tulee yleensä johtaa koulutettu tieteilijä<br />
<br />
Kansalaistieteilijät voivat esimerkiksi kerätä, luokitella tai analysoida tutkimukseen tarvittavaa dataa. Tutkimukseen osallistuakseen ei tarvitse olla koulutettu tieteilijä. Kansalaistiede voi toteutua tutkimuksessa eri tavoin ja osallistuminen voidaan jakaa neljään eri tasoon. <br />
<br />
Kansalaistieteilijät voivat <br />
<br />
1) tehdä havaintoja (joukkoistaminen / crowdsourcing)<br />
<br />
2) osallistua havaintojen tulkitsemiseen (joukkoälykkyys / distributed intelligence)<br />
<br />
3) osallistua ongelman määrittelyyn ja aineiston keräämiseen (osallistava tiede / participatory science) tai<br />
<br />
4) tehdä tiivistä yhteistyötä ongelmien määrittämisessä, aineiston keräämisessä ja tulosten analyysissa (yhteistoiminnallinen kansalaistiede / extreme citizen science)<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Yleistä<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kansalaistiede<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=citizen science<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Ei<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=medborgarforskning<br />
|käyttösuositus=suositeltu<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:kansalaistiede&diff=527233Avoin tiede:kansalaistiede2024-03-15T11:27:18Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=[[Language_Technology:crowdsourcing|joukkoistettua]] [[Avoin tiede:tutkimus|tutkimusta]], johon myös [[Avoin tiede:tiedeyhteisö|tiedeyhteisön]] ulkopuoliset voivat osallistua<br />
|selite_fi=Kansalaistiede on tieteellistä tutkimusta, jonka tavalliset ihmiset, eli kansalaistieteilijät, osittain tai kokonaan toteuttavat. <br />
<br />
Kansalaistiede edellyttää, että <br />
<br />
1) kansalaistieteilijät ovat mukana vähintään yhdessä tutkimuksen vaiheessa<br />
<br />
2) kansalaistieteilijät eivät ole tutkimuksen kohteita, vaan sen tekijöitä<br />
<br />
3) tutkimusta tulee yleensä johtaa koulutettu tieteilijä<br />
<br />
Kansalaistieteilijät voivat esimerkiksi kerätä, luokitella tai analysoida tutkimukseen tarvittavaa dataa. Tutkimukseen osallistuakseen ei tarvitse olla koulutettu tieteilijä. Kansalaistiede voi toteutua tutkimuksessa eri tavoin ja osallistuminen voidaan jakaa neljään eri tasoon. <br />
<br />
Kansalaistieteilijät voivat <br />
<br />
1) tehdä havaintoja (joukkoistaminen / crowdsourcing)<br />
<br />
2) osallistua havaintojen tulkitsemiseen (joukkoälykkyys / distributed intelligence)<br />
<br />
3) osallistua ongelman määrittelyyn ja aineiston keräämiseen (osallistava tiede / participatory science) tai<br />
<br />
4) tehdä tiivistä yhteistyötä ongelmien määrittämisessä, aineiston keräämisessä ja tulosten analyysissa (yhteistoiminnallinen kansalaistiede / extreme citizen science)<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Yleistä<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kansalaistiede<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=citizen science<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Ei<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=medborgarforskning<br />
|käyttösuositus=suositeltu<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:kohdeyhteis%C3%B6&diff=518916Avoin tiede:kohdeyhteisö2023-03-23T12:46:49Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=ryhmä käyttäjiä, joiden pitäisi pystyä ymmärtämään tiettyä pitkäaikaissäilytettyä aineistoa<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|lisätiedot_fi=Lisää lähteeksi PAS-sanasto<br />
|luokka=Datan avoimuus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kohdeyhteisö<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:pitk%C3%A4aikaiss%C3%A4ilytys&diff=518915Avoin tiede:pitkäaikaissäilytys2023-03-23T12:42:27Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=sähköisessä muodossa olevan aineiston rakenteen, eheyden ja sisällön pitkäaikainen huolenpito<br />
|selite_fi=Säilytysaika on vähintään 10 vuotta ja enimmillään rajaton eli aineisto säilytetään pysyvästi, mikä vaatii huomattavaan paljon suunnittelua ja metatietoja.<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Datan avoimuus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=pitkäaikaissäilytys<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=digital preservation<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Ei<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=digitalt långtidsbevarande<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:kohdeyhteisö<br />
|käsitesuhde=alakäsite<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:rakenteellinen_metatieto&diff=518914Avoin tiede:rakenteellinen metatieto2023-03-23T12:31:12Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=metatieto, joka kuvaa miten kohteen komponentit järjestetään<br />
|selite_fi=Rakenteellisella metatiedolla voidaan esimerkiksi kertoa digitoidun kirjan, jossa jokainen sivu on erillinen tiedosto, sivujärjestys (KDK).<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Datan avoimuus, Metatieto<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=rakenteellinen metatieto<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=strukturella metadata<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:kuvaileva_metatieto&diff=518913Avoin tiede:kuvaileva metatieto2023-03-23T12:29:42Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=kohdetta kuvaileva metatieto, joka on liitetty luovuttajan toimesta kohteeseen siirrettäessä aineisto säilytettäväksi<br />
|selite_fi=Kuvaileva metatieto mahdollistaa aineiston löytämisen, tunnistamisen, valinnan sekä käyttöön saamisen ja ymmärrettävyyden (KDK).<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Datan avoimuus, Metatieto<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kuvaileva metatieto<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kuvailutieto<br />
|järjestysluku=2<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=descriptive metadata<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Ei<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=beskrivande metadata<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:l%C3%B6ytyvyys&diff=518912Avoin tiede:löytyvyys2023-03-23T12:27:24Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=ominaisuus, jolla mitataan hakujärjestelmän kykyä löytää relevantteja hakuosumia järjestelmän sisältämästä metatiedosta<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Metatieto<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=löytyvyys<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:löydettävyys<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:l%C3%B6ytyvyys&diff=518911Avoin tiede:löytyvyys2023-03-23T12:26:46Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=ominaisuus, jolla mitataan hakujärjestelmän kykyä löytää relevantteja hakuosumia järjestelmän sisältämästä metatiedosta<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Metatieto<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:löydettävyys<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:l%C3%B6ydett%C3%A4vyys&diff=518909Avoin tiede:löydettävyys2023-03-23T12:22:37Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=se, miten hyvin aineisto löytyy esimerkiksi hakukoneella tai julkaisuarkistosta<br />
|selite_fi=Monasti löydettävyydellä tarkoitetaan löydettävyyttä hakukoneen kautta. Usein halutaan edistää oman sisällön tai aineiston näkyvyyttä käyttämällä hakukoneoptimointia (Search Engine Optimization). Tätä voi tehdä esimerkiksi huolehtimalla hyvästä linkittämisestä ja oikeiden avainsanojen käyttämisestä osoitteissa, otsikoissa tai kuvateksteissä. Löydettävyyden voi kuitenkin myös käsittää laajemmin. Esimerkiksi, ellei julkaisulle anneta vaikkapa julkaisuarkistossa oleellisia kuvailutietoja, kuten sopivia asiasanoja, sitä ei hakija löydä kun sitä tarvitsee. Löydettävyys eroaa löytyvyydestä, jolla mitataan hakujärjestelmän kykyä löytää relevantteja hakuosumia. Löydettävyys kuvaa yksittäisen aineiston ominaisuuksia, joihin sen tuottaja usein voi itse vaikuttaa huolehtimalla hyvien kuvailutietojen syntymisestä. Yhä useammin kuvailutiedot leviävät avointen rajapintojen ja haravointien kautta myös muihin palveluihin ja hakukoneisiin ja voivat näin edistää tutkimustiedon leviämistä.<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Datan avoimuus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=löydettävyys<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=findability<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Ei<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=sökbarhet<br />
|käyttösuositus=suositeltu<br />
|otsikossa=Ei<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:löytyvyys<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:metatieto<br />
|käsitesuhde=yläkäsite<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:kuvailu&diff=518903Avoin tiede:kuvailu2023-03-23T12:15:30Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=kuvailevan metatiedon tuottaminen<br />
|selite_fi=Kuvaileva metadata kertoo dokumentista tai aineistosta ja sen sisällöstä (esimerkiksi tekijä, nimeke ja aihe). Ilman kuvailevaa metatietoa data ei kelpaa tutkimusaineistoksi, eikä se ole löydettävissä tai hyödynnettävissä. Kuvailu tulisi tehdä mahdollisimman rikkaasti mutta myös noudattaen sääntöjä (standardeja, kuvailuohjeita ja metatietomalleja), jotta löydettävyys olisi hyvä. Kannattaa aina käyttää sanastoja ja ontologoita ja noudattaa ohjeistusta tarkasti esimerkiksi nimimuotojen tai päivämäärien ilmaisussa.<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Datan avoimuus, Julkaisemisen avoimuus, Metatieto<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kuvailu<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=beskrivning<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Luokka:Metatieto&diff=518901Luokka:Metatieto2023-03-23T12:12:25Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div></div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:metatieto&diff=518900Avoin tiede:metatieto2023-03-23T12:10:08Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=kuvaa tiivistetyssä muodossa tietoaineistoa, esimerkiksi sen sisältöä, rakennetta, kontekstia, hallintaa, käsittelyä tai kokoamista<br />
|selite_fi=Metatietoa voidaan käyttää mm. aineiston hakuun, paikallistamiseen ja tunnistamiseen. Metatiedot ovat olennaisia aineistojen löytämisen, luetteloinnin ja käytön kannalta. Metatiedot sisältävät sekä aineiston kuvailutietoja että teknisiä järjestelmän metatietoja.<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Datan avoimuus, Julkaisemisen avoimuus, Metatieto<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=metatieto<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=metadata<br />
|järjestysluku=2<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=metadata<br />
|käyttösuositus=suositeltu<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=metadata<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kuvailutiedot<br />
|järjestysluku=3<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:tutkimusaineiston metadata<br />
|käsitesuhde=alakäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:löydettävyys<br />
|käsitesuhde=osakäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:kuvaileva metatieto<br />
|käsitesuhde=alakäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:rakenteellinen metatieto<br />
|käsitesuhde=alakäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:hallinnollinen metatieto<br />
|käsitesuhde=alakäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:kuvailu<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:metatieto&diff=518899Avoin tiede:metatieto2023-03-23T12:08:12Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=kuvaa tiivistetyssä muodossa tietoaineistoa, esimerkiksi sen sisältöä, rakennetta, kontekstia, hallintaa, käsittelyä tai kokoamista<br />
|selite_fi=Metatietoa voidaan käyttää mm. aineiston hakuun, paikallistamiseen ja tunnistamiseen. Metatiedot ovat olennaisia aineistojen löytämisen, luetteloinnin ja käytön kannalta. Metatiedot sisältävät sekä aineiston kuvailutietoja että teknisiä järjestelmän metatietoja.<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Datan avoimuus, Julkaisemisen avoimuus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=metatieto<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=metadata<br />
|järjestysluku=2<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=metadata<br />
|käyttösuositus=suositeltu<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=metadata<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kuvailutiedot<br />
|järjestysluku=3<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:tutkimusaineiston metadata<br />
|käsitesuhde=alakäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:löydettävyys<br />
|käsitesuhde=osakäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:kuvaileva metatieto<br />
|käsitesuhde=alakäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:rakenteellinen metatieto<br />
|käsitesuhde=alakäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:hallinnollinen metatieto<br />
|käsitesuhde=alakäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:kuvailu<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:metatieto&diff=518898Avoin tiede:metatieto2023-03-23T11:51:11Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=kuvaa tiivistetyssä muodossa tietoaineistoa, esimerkiksi sen sisältöä, rakennetta, kontekstia, hallintaa, käsittelyä tai kokoamista<br />
|selite_fi=Metatietoa voidaan käyttää mm. aineiston hakuun, paikallistamiseen ja tunnistamiseen. Metatiedot ovat olennaisia aineistojen löytämisen, luetteloinnin ja käytön kannalta. Metatiedot sisältävät sekä aineiston kuvailutietoja että teknisiä järjestelmän metatietoja.<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Datan avoimuus, Julkaisemisen avoimuus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=metatieto<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=metadata<br />
|järjestysluku=2<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=metadata<br />
|käyttösuositus=suositeltu<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=metadata<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kuvailutiedot<br />
|järjestysluku=3<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:tutkimusaineiston metadata<br />
|käsitesuhde=alakäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:löydettävyys<br />
|käsitesuhde=osakäsite<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:metatieto&diff=518897Avoin tiede:metatieto2023-03-23T11:48:07Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=kuvaa tiivistetyssä muodossa tietoaineistoa, esimerkiksi sen sisältöä, rakennetta, kontekstia, hallintaa, käsittelyä tai kokoamista<br />
|selite_fi=Metatietoa voidaan käyttää mm. aineiston hakuun, paikallistamiseen ja tunnistamiseen. Metatiedot ovat olennaisia aineistojen löytämisen, luetteloinnin ja käytön kannalta. Metatiedot sisältävät sekä aineiston kuvailutietoja että teknisiä järjestelmän metatietoja.<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Datan avoimuus, Julkaisemisen avoimuus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=metatieto<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=metadata<br />
|järjestysluku=2<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=metadata<br />
|käyttösuositus=suositeltu<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=metadata<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kuvailutiedot<br />
|järjestysluku=3<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:tutkimusaineiston metadata<br />
|käsitesuhde=alakäsite<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:metatieto&diff=518896Avoin tiede:metatieto2023-03-23T11:40:39Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=kuvaa tiivistetyssä muodossa tietoaineistoa, esimerkiksi sen sisältöä, rakennetta, kontekstia, hallintaa, käsittelyä tai kokoamista<br />
|selite_fi=Metatietoa voidaan käyttää mm. aineiston hakuun, paikallistamiseen ja tunnistamiseen. Metatiedot ovat olennaisia aineistojen löytämisen, luetteloinnin ja käytön kannalta. Metatiedot sisältävät sekä aineiston kuvailutietoja että teknisiä järjestelmän metatietoja.<br />
|lähteet=ATT-sanasto<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Datan avoimuus, Julkaisemisen avoimuus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=metatieto<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=metadata<br />
|järjestysluku=2<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=metadata<br />
|käyttösuositus=suositeltu<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=metadata<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Avoin_tiede:tutkimusaineiston metadata<br />
|käsitesuhde=alakäsite<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_Filosofia:episteeminen/Episteeminen_%3D_tietoa_koskeva,_tiedollinen/vastaus&diff=518707Viestiketju:Keskustelu Filosofia:episteeminen/Episteeminen = tietoa koskeva, tiedollinen/vastaus2023-03-05T14:55:45Z<p>Markku Roinila: Vastaa Episteeminen = tietoa koskeva, tiedollinen</p>
<hr />
<div>Erinomainen huomio! Muutin määritelmää nyt alustavasti, pitää miettiä sitä vielä. Lisäsin myös hiukan tarkennuksia ja selvitin eroa epistemologiaan.</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Filosofia:episteeminen&diff=518706Filosofia:episteeminen2023-03-05T14:54:08Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=tiedollinen, tietoon liittyvä<br />
|selite_fi=Episteeminen liittyy tietoon itseensä jollakin tavoin. Lähikäsite tietoteoria (epistemologia) liittyy tiedon eri aspektien tutkimukseen tai teoriaan, vaikkakin termiä episteeminen on joskus käytetty epistemologian synonyyminä. Tarkkaan ottaen episteeminen on kuitenkin ymmärrettävä laatusanana, esimerkiksi episteeminen oikeuttaminen liittyy tietoon perustuvaan oikeuttamiseen.<br />
|lähteet=BunninNYuJ2004<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Filosofia, Tietoteoria<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=episteeminen<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=epistemic<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=filosofia: tietoteoria<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:APC-maksu&diff=490670Avoin tiede:APC-maksu2019-08-19T10:05:39Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=maksu, jonka avoimesti saatavilla olevan lehden kustantaja voi periä tekijältä tai hänen taustaorganisaatioltaan<br />
|selite_fi=Kirjoittajamaksuja voivat periä täysin avoimet (ns. [[Avoin tiede:kultainen OA|kultaisen mallin lehdet]]) tai ns. [[Avoin tiede:hybridi-OA|hybridilehdet]], joissa vain osa sisällöstä on avointa.<br />
|lähteet=TutkimushallinnonSanasto<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Julkaisemisen avoimuus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=APC-maksu<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kirjoittajamaksu<br />
|järjestysluku=2<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=Article Processing Charge<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Ei<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:DOI&diff=490669Avoin tiede:DOI2019-08-19T10:00:25Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=julkaisulle tai datasetille annettava digitaalinen pysyvä tunniste<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Julkaisemisen avoimuus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=DOI<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=Digital Object Identifier<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Ei<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=avoin tiede: URN<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Nimitys:Digital_Object_Identifier&diff=490668Nimitys:Digital Object Identifier2019-08-19T09:58:09Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Nimityssivu}}<br />
{{Nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|sanaluokka=substantiivi<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Avoin_tiede:DOI&diff=490667Avoin tiede:DOI2019-08-19T09:57:29Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Julkaisemisen avoimuus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=DOI<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=Digital Object Identifier<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Ei<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_Filosofia:paradigma/Paradigman_k%C3%A4sitteest%C3%A4/vastaus_(8)&diff=485883Viestiketju:Keskustelu Filosofia:paradigma/Paradigman käsitteestä/vastaus (8)2019-02-11T19:09:51Z<p>Markku Roinila: Vastaa Paradigman käsitteestä</p>
<hr />
<div>Paljon kiitoksia! Muokkasin sivua ehdottamallasi tavalla. Kerro vaan jos jotakin muuta parannettavaa sattuu silmään. <br />
<br />
t. MR</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4hde:KuhnT1962&diff=485882Lähde:KuhnT19622019-02-11T19:08:42Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Lähdesivu<br />
|lähdeteksti=Thomas Kuhn, The Structure of Scientific Revolutions. University of Chicago Press, Chicago, 1962.<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4hde:AgambenG2009&diff=485881Lähde:AgambenG20092019-02-11T19:07:54Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Lähdesivu<br />
|lähdeteksti=Giorgio Agamben, The Signature of All Things: On Method. New York, Zone Books, 2009.<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Filosofia:paradigma&diff=485880Filosofia:paradigma2019-02-11T19:06:42Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=<br>1. teoreettinen malliratkaisu<br>2. tutkijayhteisössä vallitsevien periaatteiden, uskomusten, arvostusten ja tieteellisten normien kokonaisuus<br />
|selite_fi=Thomas Kuhnin (1922-1996) käsite paradigma tuottaa annetuksi koetun näkökulman siitä, miltä maailma näyttää sekä määrittää ehdot sille, miten todellisuutta tutkitaan. Tälläisiä reunaehtoja voivat olla itsestään selvinä pidetyt käsitykset, aikakauden yleiset ennakkoluulot, tiedeyhteisön käytännöt ja ajattelutottumukset ja erilaiset sosiaalipsykologiset seikat. Paradigma on tutkijayhteisön tutkimustyötä ohjaava yleinen, lausumatta oletettu viitekehys, joka rajaa tieteellisen työn käytäntöä. Tieteen kehityksessä on pitkiä [[Filosofia:normaalitiede|normaalitieteen]] kausia, jolloin tutkijat tyytyvät toimimaan hallitsevan paradigman sisällä, mutta kehitykseen kuuluu myös epäjatkuvuuskohtia, vallankumouksellisia kausia. Tieteelliset vallankumoukset murtavat hallitsevan paradigman ja tieteen tekemisen painopisteet muuttuvat. Vähitellen syntyy uusi paradigma ja tieteen tekeminen siirtyy uuteen normaalitieteen vaiheeseen.<br>Itse sana paradigma on peräisin kreikan kielen esimerkkiä tarkoittavasta sanasta ''paradeigma'', joka on johdettu verbistä ''paradeiknumi'', eli ‘osoittaa’ tai tarkemmin ‘osoittaa viereen’. Paradigman voidaankin katsoa tarkoittavan laajan tiedeyhteisössä jaetun oppirakennelman lisäksi myös suppeampaa mallia tai metodia. Erityisesti Giorgio Agamben (s. 1942) on painottanut Kuhnin käyttäneen paradigma-käsitettä sanan etymologiaan viittaavassa rajatummassa merkityksessä. Agamben itse määrittelee paradigman esimerkiksi, joka itsensä ohella tekee näkyväksi koko sen joukon, johon kuuluu. Paradigma ei siis kuvaa osaa suhteessa kokonaisuuteen tai toisinpäin, vaan osaa suhteessa osaan. Agamben itse käyttää ‘paradigmaattisuutta’ metodina kuvatessaan yksittäisten esimerkkien, kuten keskitysleirin tai roomalaisen ''homo sacer'' -hahmon kautta sitä laajempaa vallan ja kurinpidon logiikkaa, jota nämä esimerkit edustavat.<br />
|lähteet=SalonenT2008,MäättänenP1995,SaarinenE1994,AgambenG2009,KuhnT1962<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|lisätiedot_fi=ks. myös [[biologia:paradigma|paradigma]] biologiassa!<br />
|luokka=Filosofia,Tieteenfilosofia<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=paradigma<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=paradigm<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=filosofia:normaalitiede<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=filosofia:metodi<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Filosofia:paradigma&diff=485879Filosofia:paradigma2019-02-11T19:05:55Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=<br>1. teoreettinen malliratkaisu<br>2. tutkijayhteisössä vallitsevien periaatteiden, uskomusten, arvostusten ja tieteellisten normien kokonaisuus<br />
|selite_fi=Thomas Kuhnin (1922-1996) käsite paradigma tuottaa annetuksi koetun näkökulman siitä, miltä maailma näyttää sekä määrittää ehdot sille, miten todellisuutta tutkitaan. Tälläisiä reunaehtoja voivat olla itsestään selvinä pidetyt käsitykset, aikakauden yleiset ennakkoluulot, tiedeyhteisön käytännöt ja ajattelutottumukset ja erilaiset sosiaalipsykologiset seikat. Paradigma on tutkijayhteisön tutkimustyötä ohjaava yleinen, lausumatta oletettu viitekehys, joka rajaa tieteellisen työn käytäntöä. Tieteen kehityksessä on pitkiä [[Filosofia:normaalitiede|normaalitieteen]] kausia, jolloin tutkijat tyytyvät toimimaan hallitsevan paradigman sisällä, mutta kehitykseen kuuluu myös epäjatkuvuuskohtia, vallankumouksellisia kausia. Tieteelliset vallankumoukset murtavat hallitsevan paradigman ja tieteen tekemisen painopisteet muuttuvat. Vähitellen syntyy uusi paradigma ja tieteen tekeminen siirtyy uuteen normaalitieteen vaiheeseen.<br>Itse sana paradigma on peräisin kreikan kielen esimerkkiä tarkoittavasta sanasta ''paradeigma'', joka on johdettu verbistä ''paradeiknumi'', eli ‘osoittaa’ tai tarkemmin ‘osoittaa viereen’. Paradigman voidaankin katsoa tarkoittavan laajan tiedeyhteisössä jaetun oppirakennelman lisäksi myös suppeampaa mallia tai metodia. Erityisesti Giorgio Agamben (s. 1942) on painottanut Kuhnin käyttäneen paradigma-käsitettä sanan etymologiaan viittaavassa rajatummassa merkityksessä. Agamben itse määrittelee paradigman esimerkiksi, joka itsensä ohella tekee näkyväksi koko sen joukon, johon kuuluu. Paradigma ei siis kuvaa osaa suhteessa kokonaisuuteen tai toisinpäin, vaan osaa suhteessa osaan. Agamben itse käyttää ‘paradigmaattisuutta’ metodina kuvatessaan yksittäisten esimerkkien, kuten keskitysleirin tai roomalaisen ''homo sacer'' -hahmon kautta sitä laajempaa vallan ja kurinpidon logiikkaa, jota nämä esimerkit edustavat.<br />
|lähteet=SalonenT2008,MäättänenP1995,SaarinenE1994,AgambenG2009,KuhnT1962<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|lisätiedot_fi=ks. myös [[biologia:paradigma|paradigma]] biologiassa!<br />
|luokka=Filosofia,Tieteenfilosofia,Metodologia<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=paradigma<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=paradigm<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=filosofia:normaalitiede<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=filosofia:metodi<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_Filosofia:paradigma/Paradigman_k%C3%A4sitteest%C3%A4/vastaus_(6)&diff=485613Viestiketju:Keskustelu Filosofia:paradigma/Paradigman käsitteestä/vastaus (6)2019-01-29T13:42:41Z<p>Markku Roinila: Vastaa Paradigman käsitteestä</p>
<hr />
<div>Hienoa, kiitos!</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_Filosofia:paradigma/Paradigman_k%C3%A4sitteest%C3%A4/vastaus_(4)&diff=485609Viestiketju:Keskustelu Filosofia:paradigma/Paradigman käsitteestä/vastaus (4)2019-01-29T12:20:44Z<p>Markku Roinila: Vastaa Paradigman käsitteestä</p>
<hr />
<div>Hyvä, kiitos! Voidaan tehdä kyllä niinkin että muotoilet lisäyksen (se on sinulle paljon helpompaa kuin minulle, kun en tunne Agambenia), laitat sen vastaukseksi tähän ja minä sitten lisään sen Termipankkiin. Kuinka vain.</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Filosofia:supervenienssi&diff=485533Filosofia:supervenienssi2019-01-26T09:22:47Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=looginen päällekkäisyys<br />
|selite_fi=Supervenienssissä jokin on johonkin toiseen nähden loogisesti päällekkäinen, jolloin edellinen supervenioi jälkimmäistä, jos ja vain jos mikään ei voi muuttua edellisessä jonkin muuttumatta myös jälkimmäisessä.<br>Supervenienssi on ollut yleinen käsite esimerkiksi 1900-luvun loppupuolen mielenfilosofiassa, jossa eräänä aiheena on ollut mielentilojen palautuminen aivojen fysiologiaan (ks. [[Filosofia:reduktionismi|reduktionismi]]). Supervenienssi ei kuitenkaan ole reduktionismia, vaan vahvaa epäsymmetristä riippuvuutta. Mielenfilosofit ovat siten käsitteen avulla voineet hylätä ajatusten palautumisesta aivotiloihin ja silti hyväksyä teorian, jonka mukaan jokainen muutos mielentiloissa edellyttää jonkin fysiologisen muutoksen aivoissa. Latinalaisperäistä termiä on yritetty suomentaa monin eri tavoin (mm. päältäminen), mutta konsensusta asian suhteen ei ole vielä saavutettu. Tässä käytetty "looginen päällekkäisyys" ei aivan kuvaa termin kaikkia ulottuvuuksia, mutta on ehkä varteenotettavin käännösratkaisu tähän saakka.<br />
|lähteet=Juti2001<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Mielenfilosofia,Metafysiikka<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=supervenienssi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=supervenience<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=filosofia: reduktionismi<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Filosofian_asiantuntijaryhm%C3%A4&diff=485531Filosofian asiantuntijaryhmä2019-01-25T07:35:55Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>Markku Roinila, FT, dosentti, Helsingin yliopisto (koordinoija)<p><br />
Jussi Backman, FT, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto<br><br />
Juuso-Ville Gustafsson, FM, Turun yliopisto<br><br />
Mirja Hartimo, FT, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto<br><br />
Juha Himanka, FT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto<br> <br />
Tuukka Hämäläinen, FM, Helsingin yliopisto<br><br />
Ilmari Hirvonen, FM, tohtorikoulutettava<br><br />
Ilmari Jauhiainen, FT, Helsingin yliopisto<br><br />
Toni Kannisto, Ph. D., Post-doctoral Research Fellow, Universitetet i Oslo<br> <br />
Markku Keinänen, FT, Helsingin yliopisto<br><br />
Tomi Kokkonen, VTM, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto<br><br />
Anssi Korhonen, FT, dosentti, Helsingin yliopisto<br><br />
Inkeri Koskinen, FT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto<br><br />
Lauri Myllymaa, FM, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto<br> <br />
Ahti-Veikko Pietarinen, FT, dosentti, Helsingin yliopisto<br><br />
Panu Raatikainen, FT, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto<br><br />
Aki Saariaho, FM<br><br />
Toivo Salonen, YM, yliopisto-opettaja, Lapin yliopisto<br><br />
Tuukka Tanninen, FM, Helsingin yliopisto<br><br />
Julius Telivuo, FM, Helsingin yliopisto<br><br />
Miira Tuominen, FT, Akatemiatutkija, Yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto<br><br />
Janne Vanhanen, FT, Helsingin yliopisto<br><br />
Tommi Vehkavaara, FL, Tampereen yliopisto<br><br><br />
Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan filosofian termityön asiantuntijatyöhön Tieteen termipankissa, ota yhteyttä (tieteentermipankki-info@helsinki.fi)! Asiantuntijaroolin hakemisen yhtyedessä toivomme lyhyttä kuvausta tutkijastatuksesta ja viittausta asiantuntijaryhmän jäseneen, alan professoriin tai tieteellisen seuran hallituksen jäseneen, joka voi suositella henkilöä asiantuntijaksi.</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Filosofian_asiantuntijaryhm%C3%A4&diff=485530Filosofian asiantuntijaryhmä2019-01-25T07:34:49Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>Markku Roinila, FT, dosentti, Helsingin yliopisto (koordinoija)<p><br />
Jussi Backman, FT, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto<br><br />
Juuso-Ville Gustafsson, FM, Turun yliopisto<br><br />
Mirja Hartimo, FT, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto<br><br />
Juha Himanka, FT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto<br> <br />
Tuukka Hämäläinen, FM, Helsingin yliopisto<br><br />
Ilmari Hirvonen, FM, tohtorikoulutettava<br><br />
Toni Kannisto, Ph. D., Post-doctoral Research Fellow, Universitetet i Oslo<br> <br />
Tomi Kokkonen, VTM, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto<br><br />
Markku Keinänen, FT, Helsingin yliopisto<br><br />
Anssi Korhonen, FT, dosentti, Helsingin yliopisto<br><br />
Ilmari Jauhiainen, FT, Helsingin yliopisto<br><br />
Inkeri Koskinen, FT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto<br><br />
Lauri Myllymaa, FM, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto<br> <br />
Ahti-Veikko Pietarinen, FT, dosentti, Helsingin yliopisto<br><br />
Panu Raatikainen, FT, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto<br><br />
Aki Saariaho, FM<br><br />
Toivo Salonen, YM, yliopisto-opettaja, Lapin yliopisto<br><br />
Tuukka Tanninen, FM, Helsingin yliopisto<br><br />
Julius Telivuo, FM, Helsingin yliopisto<br><br />
Miira Tuominen, FT, Akatemiatutkija, Yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto<br><br />
Janne Vanhanen, FT, Helsingin yliopisto<br><br />
Tommi Vehkavaara, FL, Tampereen yliopisto<br><br><br />
Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan filosofian termityön asiantuntijatyöhön Tieteen termipankissa, ota yhteyttä (tieteentermipankki-info@helsinki.fi)! Asiantuntijaroolin hakemisen yhtyedessä toivomme lyhyttä kuvausta tutkijastatuksesta ja viittausta asiantuntijaryhmän jäseneen, alan professoriin tai tieteellisen seuran hallituksen jäseneen, joka voi suositella henkilöä asiantuntijaksi.</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Filosofian_asiantuntijaryhm%C3%A4&diff=485096Filosofian asiantuntijaryhmä2019-01-15T10:25:04Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>Markku Roinila, FT, dosentti, Helsingin yliopisto (koordinoija)<p><br />
Jussi Backman, FT, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto<br><br />
Juuso-Ville Gustafsson, FM, Turun yliopisto<br><br />
Mirja Hartimo, FT, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto<br><br />
Juha Himanka, FT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto<br> <br />
Tuukka Hämäläinen, FM, Helsingin yliopisto<br><br />
Ilmari Hirvonen, FM, tohtorikoulutettava<br><br />
Toni Kannisto, Ph. D., Post-doctoral Research Fellow, Universitetet i Oslo<br> <br />
Tomi Kokkonen, VTM, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto<br><br />
Markku Keinänen, FT, Helsingin yliopisto<br><br />
Anssi Korhonen, FT, dosentti, Helsingin yliopisto<br><br />
Ilmari Jauhiainen, FT, Helsingin yliopisto<br><br />
Lauri Myllymaa, FM, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto<br> <br />
Ahti-Veikko Pietarinen, FT, dosentti, Helsingin yliopisto<br><br />
Panu Raatikainen, FT, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto<br><br />
Aki Saariaho, FM<br><br />
Toivo Salonen, YM, yliopisto-opettaja, Lapin yliopisto<br><br />
Tuukka Tanninen, FM, Helsingin yliopisto<br><br />
Julius Telivuo, FM, Helsingin yliopisto<br><br />
Miira Tuominen, FT, Akatemiatutkija, Yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto<br><br />
Janne Vanhanen, FT, Helsingin yliopisto<br><br />
Tommi Vehkavaara, FL, Tampereen yliopisto<br><br><br />
Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan filosofian termityön asiantuntijatyöhön Tieteen termipankissa, ota yhteyttä (tieteentermipankki-info@helsinki.fi)! Asiantuntijaroolin hakemisen yhtyedessä toivomme lyhyttä kuvausta tutkijastatuksesta ja viittausta asiantuntijaryhmän jäseneen, alan professoriin tai tieteellisen seuran hallituksen jäseneen, joka voi suositella henkilöä asiantuntijaksi.</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Filosofian_asiantuntijaryhm%C3%A4&diff=485092Filosofian asiantuntijaryhmä2019-01-15T06:51:38Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>Markku Roinila, FT, dosentti, Helsingin yliopisto (koordinoija)<p><br />
Jussi Backman, FT, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto<br><br />
Juuso-Ville Gustafsson, FM, Turun yliopisto<br><br />
Mirja Hartimo, FT, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto<br><br />
Juha Himanka, FT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto<br> <br />
Tuukka Hämäläinen, FM, Helsingin yliopisto<br><br />
Ilmari Hirvonen, FM, tohtorikoulutettava<br><br />
Toni Kannisto, Ph. D., Post-doctoral Research Fellow, Universitetet i Oslo<br> <br />
Tomi Kokkonen, VTM, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto<br><br />
Markku Keinänen, FT, Helsingin yliopisto<br><br />
Anssi Korhonen, FT, dosentti, Helsingin yliopisto<br><br />
Ilmari Jauhiainen, FT, Helsingin yliopisto<br><br />
Ahti-Veikko Pietarinen, FT, dosentti, Helsingin yliopisto<br><br />
Panu Raatikainen, FT, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto<br><br />
Aki Saariaho, FM<br><br />
Toivo Salonen, YM, yliopisto-opettaja, Lapin yliopisto<br><br />
Tuukka Tanninen, FM, Helsingin yliopisto<br><br />
Julius Telivuo, FM, Helsingin yliopisto<br><br />
Miira Tuominen, FT, Akatemiatutkija, Yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto<br><br />
Janne Vanhanen, FT, Helsingin yliopisto<br><br />
Tommi Vehkavaara, FL, Tampereen yliopisto<br><br><br />
Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan filosofian termityön asiantuntijatyöhön Tieteen termipankissa, ota yhteyttä (tieteentermipankki-info@helsinki.fi)! Asiantuntijaroolin hakemisen yhtyedessä toivomme lyhyttä kuvausta tutkijastatuksesta ja viittausta asiantuntijaryhmän jäseneen, alan professoriin tai tieteellisen seuran hallituksen jäseneen, joka voi suositella henkilöä asiantuntijaksi.</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_Filosofia:paradigma/Paradigman_k%C3%A4sitteest%C3%A4/vastaus&diff=484928Viestiketju:Keskustelu Filosofia:paradigma/Paradigman käsitteestä/vastaus2019-01-03T13:28:12Z<p>Markku Roinila: Vastaa Paradigman käsitteestä</p>
<hr />
<div>Hei, <br />
<br />
En ollutkaan tietoinen tuosta toisesta merkityksestä. Hyvä, kyllä tämä sopii minun puolestani. Onko sinulla muokkausoikeudet alueelle? Jos, voit muokata sivua itse. Muussa tapauksessa minä voin tehdä sen ehdotuksesi mukaan. <br />
<br />
Parhain terveisin, Markku Roinila</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Filosofia:tahto&diff=479982Filosofia:tahto2018-08-30T09:32:44Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=mielen kyky, jonka avulla voidaan synnyttää toimintaa jonkin uskomuksen pohjalta<br />
|selite_fi=Tahdon akti eli tahtomus koostuu sekä kognitiivisesta että eteenpäin pyrkivästä elementistä. Näkemykset tahdon luonteesta ovat vaihdelleet paljon filosofian historiassa. Sellaisenaan tahto ei terminä sisältynyt antiikin filosofiaan, mutta Platon (425-347 eaa.) näki samankaltaisen kyvyn järjen ja ruumillisen halun lisäksi keskeisenä mielen elementtinä. 1300-luvulla eräät skolastikot (Duns Scotus (k. 1308) ja William Ockham (1287-1347) korostivat tahdon itsenäisyyttä suhteessa järkeen. René Descartes (1596-1651) näki tahdon mielen kykynä.<br>Descartesista lähtevän perinteisen näkemyksen hylkäsi Gilbert Ryle (1900-1976), joka antoi tahdolle [[Filosofia:behaviorismi|behavioralistisen]] selityksen.<br>Tahtoon liittyy monia moraalipsykologisia ongelmia. Näitä ovat [[Filosofia:akrasian ongelma|tahdonheikkouden tai akrasian ongelma]], [[Filosofia:tahdonvapauden ongelma|kysymys vapaasta tahdosta]], kysymys järjen ja tahdon tai [[filosofia: passio|passioiden]] ja tahdon ensisijaisuudesta (Hume), hyväntahtoisuuden asemasta etiikassa (Kant) ja tahdon metafyysisestä roolista (Schopenhauer).<br>Nykyfilosofiassa tahdon käsite on entisestään monimutkaistunut. Sitä pidetään monimutkaisena mentaalisena tapahtumana, joka koostuu kognitiivisesta, affektiivisesta ja dynaamisesta elementistä ja se katsotaan jälleen Descartesin tavoin mielen kyvyksi, joka synnyttää toimintaa.<br />
|lähteet=BunninNYuJ2004, AudiR1995,<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Filosofia, Etiikka, Mielenfilosofia<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|selite=<br />
|lisätiedot=<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=tahto<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=will<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=vilja<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=Wille<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ranska<br />
|nimitys=volonté<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Filosofia: moraalipsykologia<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=filosofia: akrasian ongelma<br />
|käsitesuhde=alakäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=filosofia: tahdonvapauden ongelma<br />
|käsitesuhde=alakäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=filosofia: passio<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=filosofia:behaviorismi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Filosofia:tahto&diff=479981Filosofia:tahto2018-08-30T09:32:15Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=Mielen kyky, jonka avulla voidaan synnyttää toimintaa jonkin uskomuksen pohjalta<br />
|selite_fi=Tahdon akti eli tahtomus koostuu sekä kognitiivisesta että eteenpäin pyrkivästä elementistä. Näkemykset tahdon luonteesta ovat vaihdelleet paljon filosofian historiassa. Sellaisenaan tahto ei terminä sisältynyt antiikin filosofiaan, mutta Platon (425-347 eaa.) näki samankaltaisen kyvyn järjen ja ruumillisen halun lisäksi keskeisenä mielen elementtinä. 1300-luvulla eräät skolastikot (Duns Scotus (k. 1308) ja William Ockham (1287-1347) korostivat tahdon itsenäisyyttä suhteessa järkeen. René Descartes (1596-1651) näki tahdon mielen kykynä.<br>Descartesista lähtevän perinteisen näkemyksen hylkäsi Gilbert Ryle (1900-1976), joka antoi tahdolle [[Filosofia:behaviorismi|behavioralistisen]] selityksen.<br>Tahtoon liittyy monia moraalipsykologisia ongelmia. Näitä ovat [[Filosofia:akrasian ongelma|tahdonheikkouden tai akrasian ongelma]], [[Filosofia:tahdonvapauden ongelma|kysymys vapaasta tahdosta]], kysymys järjen ja tahdon tai [[filosofia: passio|passioiden]] ja tahdon ensisijaisuudesta (Hume), hyväntahtoisuuden asemasta etiikassa (Kant) ja tahdon metafyysisestä roolista (Schopenhauer).<br>Nykyfilosofiassa tahdon käsite on entisestään monimutkaistunut. Sitä pidetään monimutkaisena mentaalisena tapahtumana, joka koostuu kognitiivisesta, affektiivisesta ja dynaamisesta elementistä ja se katsotaan jälleen Descartesin tavoin mielen kyvyksi, joka synnyttää toimintaa.<br />
|lähteet=BunninNYuJ2004, AudiR1995,<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Filosofia, Etiikka, Mielenfilosofia<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|selite=<br />
|lisätiedot=<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=tahto<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=will<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=vilja<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=Wille<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ranska<br />
|nimitys=volonté<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Filosofia: moraalipsykologia<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=filosofia: akrasian ongelma<br />
|käsitesuhde=alakäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=filosofia: tahdonvapauden ongelma<br />
|käsitesuhde=alakäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=filosofia: passio<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=filosofia:behaviorismi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_Filosofia:tahto/Ongelmia_m%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4ss%C3%A4_ja_sanavalinnoissa_(2)/vastaus&diff=479980Viestiketju:Keskustelu Filosofia:tahto/Ongelmia määritelmässä ja sanavalinnoissa (2)/vastaus2018-08-30T09:29:10Z<p>Markku Roinila: Vastaa Ongelmia määritelmässä ja sanavalinnoissa</p>
<hr />
<div>Mielen kyky voisi varmaan olla tarkempi. Ehkä ajattelin yrittää tehdä tätä kansantajuiseksi, mutta kyllähän tuo voi johtaa harhaan. Korjaan...</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Linkkej%C3%A4_muihin_filosofian_sanastoihin_ja_tietokantoihin_verkossa&diff=479647Linkkejä muihin filosofian sanastoihin ja tietokantoihin verkossa2018-06-18T12:01:20Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>[http://filosofia.fi/se/ordbok Filosofisk ordbok av Martin Nybom och Göran Torrkulla, Åbo Akademi]<br> <br />
[http://www.philosophy-science-humanities-controversies.com/index.php Lexicon of Arguments and Theories]<br><br />
[http://philosophyideas.com/index.asp Philosophyideas]<br><br />
[https://historyofwomenphilosophers.org/ecc/#hwps Encyclopedia of Concise Concepts by Women Philosophers]<br><br />
<br><br />
Helsingin yliopiston kirjaston [http://libraryguides.helsinki.fi/philosophy/welcome Philosophy research guide] tarjoaa paljon filosofian verkkoresursseja, mukaanlukien sanastot.<br><br><br />
Takaisin filosofian [[Filosofia|etusivulle]]!</div>Markku Roinilahttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Linkkej%C3%A4_muihin_filosofian_sanastoihin_ja_tietokantoihin_verkossa&diff=479646Linkkejä muihin filosofian sanastoihin ja tietokantoihin verkossa2018-06-18T12:00:16Z<p>Markku Roinila: </p>
<hr />
<div>[http://filosofia.fi/se/ordbok Filosofisk ordbok av Martin Nybom och Göran Torrkulla, Åbo Akademi]<br> <br />
[http://www.philosophy-science-humanities-controversies.com/index.php Lexicon of Arguments and Theories]<br><br />
[http://philosophyideas.com/index.asp Philosophyideas]<br><br />
[https://historyofwomenphilosophers.org/ecc/#hwps]<br><br />
<br><br />
Helsingin yliopiston kirjaston [http://libraryguides.helsinki.fi/philosophy/welcome Philosophy research guide] tarjoaa paljon filosofian verkkoresursseja, mukaanlukien sanastot.<br><br><br />
Takaisin filosofian [[Filosofia|etusivulle]]!</div>Markku Roinila