https://tieteentermipankki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&user=Johanna+Valtari&feedformat=atom
Tieteen termipankki - Käyttäjän muokkaukset [fi]
2024-03-29T06:45:57Z
Käyttäjän muokkaukset
MediaWiki 1.40.2
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:kohina&diff=156753
Kielitiede:kohina
2013-05-02T08:15:13Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Epäperiodista ääntä, joka katkuu tasaisesti samankaltaisena.<br />
<br />
<br />
|selite=Koostuu useista ei-kerrannaissuhteessa keskenään olevista siniäänikomponenteista, joita alkaa ja päättyy äänen kestäessä. Ei havaittavaa sävelkorkeutta. Esimerkiksi [s] on kohinaa. <br />
|lähteet=Laukkanen&Leino2001, <br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=109<br />
|käsite=kohina<br />
|lähdeaineisto=FPS<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kohina<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=melu<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=noise<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:aksentti&diff=156749
Kielitiede:aksentti
2013-05-02T07:33:06Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=1. Musikaalinen ja dynaaminen aksentti. Edellinen viittaa korkoon, tonaalisten keinojen käyttöön, jälkimmäinen painoon, dynaamisten keinojen käyttöön. Koska painon ja koron suhde on osoittautunut aiemmin oletettua monimutkaisemmaksi, on näiden termien käyttö lähes kadonnut.<br><br />
2. Paino. <br><br />
3. Tietyn kielen prosodisen yksikon nimitys. Esim ruotsin akuutti- ja gravis-aksentin nimitys (aksentit I ja II): ''and/en'' "ankka" ja ''ande/n'' "henki".<br>4. Ortografinen merkki (aksenttimerkki), joka voi ilmaista eri asioita eri kielissä: sanapainoa espanjassa ja italiassa, vokaalin laatua ranskassa, vokaalin pitkää kestoastetta unkarissa tai diftongista ääntämistä islannissa. <br />
5. Vieras aksentti (''foreign accent''). Kaikkien niiden segmentaalisten ja prosodisten piirteiden yhteisvaikutus, jotka erottavat toiskielisen puhujan ääntämisen kielen aidosta ääntämisestä.<br />
|selite=Alunperin kreikan sanan ''prosodia'' latinankielinen käännösvastine (''accentus''). Sai vähitellen useita käyttömerkityksiä.<br />
|lähteet=KFT1993, HäkkinenK2007, FPS2000, KAS2003, FP2001,<br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka, Prosodia, Fonologia<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=aksentti<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=aksentti<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=accent<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=viro<br />
|nimitys=aktsent<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=Akzent<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:aksentti&diff=156748
Kielitiede:aksentti
2013-05-02T07:32:23Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=1. Musikaalinen ja dynaaminen aksentti. Edellinen viittaa korkoon, tonaalisten keinojen käyttöön, jälkimmäinen painoon, dynaamisten keinojen käyttöön. Koska painon ja koron suhde on osoittautunut aiemmin oletettua monimutkaisemmaksi, on näiden termien käyttö lähes kadonnut.<br><br />
2. Paino. <br><br />
3. Tietyn kielen prosodisen yksikon nimitys. Esim ruotsin akuutti- ja gravis-aksentin nimitys (aksentit I ja II): ''and/en'' "ankka" ja ''ande/n'' "henki".<br>4. Ortografinen merkki (aksenttimerkki), joka voi ilmaista eri asioita eri kielissä: sanapainoa espanjassa ja italiassa, vokaalin laatua ranskassa, vokaalin pitkää kestoastetta unkarissa tai diftongista ääntämistä islannissa.<br />
5. Vieras aksentti (''foreign accent''). Kaikkien niiden segmentaalisten ja prosodisten piirteiden yhteisvaikutus, jotka erottavat toiskielisen puhujan ääntämisen kielen aidosta ääntämisestä.<br />
|selite=Alunperin kreikan sanan ''prosodia'' latinankielinen käännösvastine (''accentus''). Sai vähitellen useita käyttömerkityksiä.<br />
|lähteet=KFT1993, HäkkinenK2007, FPS2000, KAS2003, FP2001,<br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka, Prosodia, Fonologia<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=aksentti<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=aksentti<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=accent<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=viro<br />
|nimitys=aktsent<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=Akzent<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:aksentti&diff=156747
Kielitiede:aksentti
2013-05-02T07:31:31Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=<br />
1. Musikaalinen ja dynaaminen aksentti. Edellinen viittaa korkoon, tonaalisten keinojen käyttöön, jälkimmäinen painoon, dynaamisten keinojen käyttöön. Koska painon ja koron suhde on osoittautunut aiemmin oletettua monimutkaisemmaksi, on näiden termien käyttö lähes kadonnut.<br><br />
2. Paino. <br><br />
3. Tietyn kielen prosodisen yksikon nimitys. Esim ruotsin akuutti- ja gravis-aksentin nimitys (aksentit I ja II): ''and/en'' "ankka" ja ''ande/n'' "henki".<br><br />
4. Ortografinen merkki (aksenttimerkki), joka voi ilmaista eri asioita eri kielissä: sanapainoa espanjassa ja italiassa, vokaalin laatua ranskassa, vokaalin pitkää kestoastetta unkarissa tai diftongista ääntämistä islannissa.<br />
5. Vieras aksentti (''foreign accent''). Kaikkien niiden segmentaalisten ja prosodisten piirteiden yhteisvaikutus, jotka erottavat toiskielisen puhujan ääntämisen kielen aidosta ääntämisestä.<br />
|selite=Alunperin kreikan sanan ''prosodia'' latinankielinen käännösvastine (''accentus''). Sai vähitellen useita käyttömerkityksiä.<br />
|lähteet=KFT1993, HäkkinenK2007, FPS2000, KAS2003, FP2001,<br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka, Prosodia, Fonologia<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=aksentti<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=aksentti<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=accent<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=viro<br />
|nimitys=aktsent<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=Akzent<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:aksentti&diff=156358
Kielitiede:aksentti
2013-04-25T09:36:21Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Useita merkityksiä:<br />
<br />
1. Musikaalinen ja dynaaminen aksentti. Edellinen viittaa korkoon, tonaalisten keinojen käyttöön, jälkimmäinen painoon, dynaamisten keinojen käyttöön. Koska painon ja koron suhde on osoittautunut aiemmin oletettua monimutkaisemmaksi, on näiden termien käyttö lähes kadonnut.<br><br />
2. Paino. <br><br />
3. Tietyn kielen prosodisen yksikon nimitys. Esim ruotsin akuutti- ja gravis-aksentin nimitys (aksentit I ja II): ''and/en'' "ankka" ja ''ande/n'' "henki".<br><br />
4. Ortografinen merkki (aksenttimerkki), joka voi ilmaista eri asioita eri kielissä: sanapainoa espanjassa ja italiassa, vokaalin laatua ranskassa, vokaalin pitkää kestoastetta unkarissa tai diftongista ääntämistä islannissa.<br />
5. Vieras aksentti (''foreign accent''). Kaikkien niiden segmentaalisten ja prosodisten piirteiden yhteisvaikutus, jotka erottavat toiskielisen puhujan ääntämisen kielen aidosta ääntämisestä.<br />
|selite=Alunperin kreikan sanan ''prosodia'' latinankielinen käännösvastine (''accentus''). Sai vähitellen useita käyttömerkityksiä.<br />
|lähteet=KFT1993, HäkkinenK2007, FPS2000, KAS2003, FP2001, <br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka, Prosodia, Fonologia<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=aksentti<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=aksentti<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=accent<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=viro<br />
|nimitys=aktsent<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=Akzent<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:aksentti&diff=156357
Kielitiede:aksentti
2013-04-25T09:35:52Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Useita merkityksiä:<br />
<br />
1. Musikaalinen ja dynaaminen aksentti. Edellinen viittaa korkoon, tonaalisten keinojen käyttöön, jälkimmäinen painoon, dynaamisten keinojen käyttöön. Koska painon ja koron suhde on osoittautunut aiemmin oletettua monimutkaisemmaksi, on näiden termien käyttö lähes kadonnut.<br><br />
2. Paino. <br><br />
3. Tietyn kielen prosodisen yksikon nimitys. Esim ruotsin akuutti- ja gravis-aksentin nimitys (aksentit I ja II): ''and/en'' "ankka" ja ''ande/n'' "henki".<br><br />
4. Ortografinen merkki (aksenttimerkki), joka voi ilmaista eri asioita eri kielissä: sanapainoa espanjassa ja italiassa, vokaalin laatua ranskassa, vokaalin pitkää kestoastetta unkarissa tai diftongista ääntämistä islannissa.<br><br />
5. Vieras aksentti (''foreign accent''). Kaikkien niiden segmentaalisten ja prosodisten piirteiden yhteisvaikutus, jotka erottavat toiskielisen puhujan ääntämisen kielen aidosta ääntämisestä.<br />
|selite=Alunperin kreikan sanan ''prosodia'' latinankielinen käännösvastine (''accentus''). Sai vähitellen useita käyttömerkityksiä.<br />
|lähteet=KFT1993, HäkkinenK2007, FPS2000, KAS2003,<br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka, Prosodia, Fonologia<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=aksentti<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=aksentti<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=accent<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=viro<br />
|nimitys=aktsent<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=Akzent<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:aksentti&diff=156356
Kielitiede:aksentti
2013-04-25T09:34:50Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Useita merkityksiä:<br />
<br />
1. Musikaalinen ja dynaaminen aksentti. Edellinen viittaa korkoon, tonaalisten keinojen käyttöön, jälkimmäinen painoon, dynaamisten keinojen käyttöön. Koska painon ja koron suhde on osoittautunut aiemmin oletettua monimutkaisemmaksi, on näiden termien käyttö lähes kadonnut.<br><br><br />
2. Paino. <br><br><br />
3. Tietyn kielen prosodisen yksikon nimitys. Esim ruotsin akuutti- ja gravis-aksentin nimitys (aksentit I ja II): ''and/en'' "ankka" ja ''ande/n'' "henki".<br><br><br />
4. Ortografinen merkki (aksenttimerkki), joka voi ilmaista eri asioita eri kielissä: sanapainoa espanjassa ja italiassa, vokaalin laatua ranskassa, vokaalin pitkää kestoastetta unkarissa tai diftongista ääntämistä islannissa.<br><br><br />
5. Vieras aksentti (''foreign accent''). Kaikkien niiden segmentaalisten ja prosodisten piirteiden yhteisvaikutus, jotka erottavat toiskielisen puhujan ääntämisen kielen aidosta ääntämisestä.<br />
|selite=Alunperin kreikan sanan ''prosodia'' latinankielinen käännösvastine (''accentus''). Sai vähitellen useita käyttömerkityksiä.<br />
|lähteet=KFT1993, HäkkinenK2007, FPS2000, KAS2003,<br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka, Prosodia, Fonologia<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=aksentti<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=aksentti<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=accent<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=viro<br />
|nimitys=aktsent<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=Akzent<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:aksentti&diff=156354
Kielitiede:aksentti
2013-04-25T09:34:28Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Useita merkityksiä:<br />
<br />
1. Musikaalinen ja dynaaminen aksentti. Edellinen viittaa korkoon, tonaalisten keinojen käyttöön, jälkimmäinen painoon, dynaamisten keinojen käyttöön. Koska painon ja koron suhde on osoittautunut aiemmin oletettua monimutkaisemmaksi, on näiden termien käyttö lähes kadonnut.<br><br><br />
2. Paino. <br><br><br />
3. Tietyn kielen prosodisen yksikon nimitys. Esim ruotsin akuutti- ja gravis-aksentin nimitys (aksentit I ja II): ''and/en'' "ankka" ja ''ande/n'' "henki".<br><br><br />
4. Ortografinen merkki (aksenttimerkki), joka voi ilmaista eri asioita eri kielissä: sanapainoa espanjassa ja italiassa, vokaalin laatua ranskassa, vokaalin pitkää kestoastetta unkarissa tai diftongista ääntämistä islannissa.<br><br><br />
5. Vieras aksentti (''foreign accent''). Kaikkien niiden segmentaalisten ja prosodisten piirteiden yhteisvaikutus, jotka erottavat toiskielisen puhujan ääntämisen kielen aidosta ääntämisestä.<br />
|selite=Alunperin kreikan sanan ''prosodia''latinankielinen käännösvastine (''accentus''). Sai vähitellen useita käyttömerkityksiä.<br />
|lähteet=KFT1993, HäkkinenK2007, FPS2000, KAS2003,<br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka, Prosodia, Fonologia<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=aksentti<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=aksentti<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=accent<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=viro<br />
|nimitys=aktsent<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=Akzent<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:%C3%A4%C3%A4nenvoimakkuus&diff=156348
Kielitiede:äänenvoimakkuus
2013-04-25T09:26:46Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Subglottaalisen paineen ja äänihuulten keskinäiseen adduktioasteeseen perustuva äänen ominaisuus.<br />
|selite=Yhden äänihuuliperiodin aikana liian kaukana toisistaan olevat äänihuulet saavat aikaan vuotoisen (''breathy''), heikon, asteenisen äänen. Liian voimakkaasti toisiaan vastan painetut äänihuulet synnyttävät puristeisen (''pressed'') äänen. Ns. Modaalisen (normaali, kantava) äänen voimakas amplitudi (värähdyslaajuus) edellyttää suhteellisen pitkää ääniraon kiinniolovaihetta yhden äänihuuliperiodin aikana, mikä vastaa äänihuulten suhteellisen suurta kosketuspintaa ääniraon syvyyssuunnassa. Äänenvoimakkuus tuottaa auditiivisesti äänekkään (''loud'') ja hiljaisen (''soft'') äänen välillä vaihtelevan äänielämyksen. <br />
|lähteet=FPS2000, FP2001, <br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=314<br />
|käsite=äänenvoimakkuus<br />
|lähdeaineisto=FPS<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=äänenvoimakkuus<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=puhevoimakkuus<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=voice effort<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=loudness of speech<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:sonoriteetti<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:äänekkyys<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:minimipari&diff=156343
Kielitiede:minimipari
2013-04-25T09:18:31Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=koostuu kahdesta sanasta, jotka ovat erimerkityksisiä ja eroavat toisistaan vain yhden [[Kielitiede:äänne|äänteen]] kohdalla.<br />
|selite=Esim. sm. ''pila'' [pilɑ] - ''pala'' [pɑlɑ], ''muu'' [muː] - ''suu'' [suː], ''kala'' [kɑlɑ] - ''kana'' [kɑnɑ], engl. ''beat'' [biːt] 'lyödä' - ''boot'' [buːt] 'saapas', rts. ''sy'' [syː] 'ommella' - ''sky'' [ʃyː] 'taivas'<br><br><br />
<br />
Fonettisesti täysiä minimipareja tuskin on olemassa, vaan yleensä voidaan todeta useampia kuin yksi erilainen foneettinen yksityiskohta. Esim. suomen sanat ''kili'' ja ''kali'' muodostavat foneemisesti minimiparin; foneettisestine eroavat toisistaan paitsi ensi tavun vokaalin suhteen myös siten, että sananalkuinen [k] on edellisessä palataalinen, jälkimmäisessä velaarinen. Ongelmallisia ovat kvantiteetin käyttöön perustuvat erot, esim. suomen ''varat - vaarat'', ''punertaa - punnertaa''. On ratkaistava, onko kysessä paradigmaattinen vai syntagmaattinen minimipari. <br />
|lähteet=KarlssonF2004, FP2001, <br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=152<br />
|käsite=minimipari<br />
|lähdeaineisto=FPS<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=minimipari<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=minimal pair<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:epenteettinen_vokaali&diff=156331
Kielitiede:epenteettinen vokaali
2013-04-25T09:05:57Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Konsonattiyhtymän keskelle syntynyt loisvokaali.<br />
|selite=Esim. pohjalaismurteissa: ''halpa'' -> ''halapa'', ''nilkka'' -> ''nilikka''.<br />
|lähteet=KFT1993, FP2001, <br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonologia<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=224<br />
|käsite=epenteettinen vokaali<br />
|lähdeaineisto=KielitiedeLoput<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=epenteettinen vokaali<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=anaptyktinen vokaali<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=intrusiivinen vokaali<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=parasiittivokaali<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=loisvokaali<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=parasitic vowel<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:svaavokaali<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:etuvokaali&diff=156328
Kielitiede:etuvokaali
2013-04-25T09:00:36Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Vokaali, jonka tuottamisen aikana kielen selän aikaansaama suuväylän kapein kohta sijaitsee suun etuosassa. <br />
|selite=Esim. suomen i, e, ö, ä. Toisinaan puhutaan myös palataalisista vokaaleista. Vokaalisoinnun suhteen ''i'' ja ''e'' ovat neutraaleja: ''sakki - säkki''. <br />
|lähteet=VISK2008, FP2001, <br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=43<br />
|käsite=etuvokaali<br />
|lähdeaineisto=VISK2.1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=etuvokaali<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=palataalivokaali<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=front vowel<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Nimitys:liquidus&diff=156318
Nimitys:liquidus
2013-04-25T08:45:33Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Nimitys<br />
|kieli=latina<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:likvida&diff=156317
Kielitiede:likvida
2013-04-25T08:45:17Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|tarkistettu=N<br />
|lisätiedot=<br><br>VISK2008: Likvida on yhteisnimitys tremulanteille eli ''r''-äänteille ja lateraaleille eli ''l''- äänteille. Suomen ''r'':ää äännettäessä kieli muodostaa lyhytkestoisia sulkeumia hammasvallia vasten; myös ''l'':ää äännettäessä kielen kärki muodostaa sulkeuman, mutta ilmavirta kulkee ulos kielen laidoilta. (» § 4.)<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=104<br />
|käsite=likvida<br />
|lähdeaineisto=VISK2.1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=likvida<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=liquid consonant<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=liquidus<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:soinnin_alkamisaika&diff=156316
Kielitiede:soinnin alkamisaika
2013-04-25T08:42:47Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Aika, joka kuluu laukeamasta ensimmäisen äänihuuliperiodin alkuun.<br />
|selite=Pitkä VOT (''voice onset time'') on tyypillinen aspiroituneille klusiileille (englannissa ja saksassa). <br />
|lähteet=FPS2000, FP2001, <br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=240<br />
|käsite=soinnin alkamisaika<br />
|lähdeaineisto=FPS<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=soinnin alkamisaika<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=Voice Onset Time; VOT<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:lis%C3%A4artikulaatio&diff=156314
Kielitiede:lisäartikulaatio
2013-04-25T08:40:05Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=[[Kielitiede:äänne|Äänteen]] perusartikulaatioon liittyvä foneettinen tai foneeminen lisäpiirre.<br />
|selite=Fonettinen lisäartikulaatio esiintyy mm. englannin tummassa ''l''-äänteessä sanoissa fill, full, film. Lisäartikulaatioita ovat palatalisaatio, velarisaario, faryngalisaatio ja labialisaatio.<br />
|lähteet=KFT1993, HäkkinenK2007, FP2001,<br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=lisäartikulaatio<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=lisäartikulaatio<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=secondary articulation<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:diftonginreduktio&diff=156313
Kielitiede:diftonginreduktio
2013-04-25T08:37:58Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|tarkistettu=N<br />
|lisätiedot=<br><br>VISK2008: Diftonginreduktio on savolais- (''haaska päevä'' ‘hauska päivä’) ja lounaismurteissa (''päèv'') esiintyvä ilmiö, jossa suppenevien diftongien jälkikomponentit ''i'', ''u'' ja ''y'' esiintyvät väljentyneinä ja tuloksena on ''e''- tai ''o''- tai ''ö''-loppuinen diftongi tai pitkä vokaali (» § 23).<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=64<br />
|käsite=diftonginreduktio<br />
|lähdeaineisto=VISKvienti160312<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=diftonginreduktio<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:diftonginreduktio&diff=156312
Kielitiede:diftonginreduktio
2013-04-25T08:35:41Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|tarkistettu=N<br />
|lisätiedot=<br><br>VISK2008: Diftonginreduktio on savolais- (''haaska päevä'' ‘hauska päivä’) ja lounaismurteissa (''päèv'') esiintyvä ilmiö, jossa suppenevien diftongien jälkikomponentit ''i'', ''u'' ja ''y'' esiintyvät väljentyneinä ja tuloksena on ''e''- tai ''o''- tai ''ö''-loppuinen diftongi tai pitkä vokaali (» § 23).<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=64<br />
|käsite=diftonginreduktio<br />
|lähdeaineisto=VISKvienti160312<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=diftonginreduktio<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:reduktio<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:fonaatio&diff=156311
Kielitiede:fonaatio
2013-04-25T08:30:32Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Sointiäänen (''voice'') tuottaminen äänihuulten avulla.<br />
|selite=Myös erilaiset äänihuulten toimintatavat (''phonation process''; ''phonation types'') puheessa, jolloin mukaan luetaan muun muassa normaali sointi, soinnittomuus, narina, kuiskaus, henkäyssointi, jopa glottaaliklusiili.<br />
|lähteet=KFT1993, KarlssonF2004, FP2001, <br />
|tarkistettu=Y<br />
|lisätiedot=Puheen tuottaminen (vanhentunut käyttö). <br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=fonaatio<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=fonaatio<br />
|otsikossa=Y<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:lis%C3%A4artikulaatio&diff=156310
Kielitiede:lisäartikulaatio
2013-04-25T08:25:40Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=[[Kielitiede:äänne|Äänteen]] perusartikulaatioon liittyvä foneettinen tai foneeminen lisäpiirre.<br />
|selite=Fonettinen lisäartikulaatio esiintyy mm. englannin tummassa 'l'-äänteessä sanoissa ''fill'', ''full'', ''film''. Lisäartikulaatioita ovat palatalisaatio, velarisaario, faryngalisaatio ja labialisaatio.<br />
|lähteet=KFT1993, HäkkinenK2007, FP2001,<br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=lisäartikulaatio<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=lisäartikulaatio<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=secondary articulation<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:lis%C3%A4artikulaatio&diff=156309
Kielitiede:lisäartikulaatio
2013-04-25T08:24:23Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=[[Kielitiede:äänne|Äänteen]] perusartikulaatioon liittyvä foneettinen tai foneeminen lisäpiirre. <br />
|selite=Fonettinen lisäartikulaatio esiintyy mm. englannin tummassa 'l'-äänteessä sanoissa fill, full, film. Lisäartikulaatioita ovat palatalisaatio, velarisaario, faryngalisaatio ja labialisaatio. <br />
|lähteet=KFT1993, HäkkinenK2007, FP2001, <br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=lisäartikulaatio<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=lisäartikulaatio<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=secondary articulation<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4hde:FP2001&diff=156307
Lähde:FP2001
2013-04-25T08:18:00Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Lähdesivu<br />
|lähdeteksti=Iivonen, A. & Aulanko, R. (toim.) 2001: Fonetiikan peruskäsitteitä. Helsingin yliopisto. Helsinki.<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:hankaush%C3%A4ly&diff=156306
Kielitiede:hankaushäly
2013-04-25T08:05:31Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Ääntöväylän supistumakohdalla ääntöelinten hankauksen aikaansaama äänteen piirre, joka syntyy ns. turbulentin ilmavirtauksen avulla.<br />
|selite=Akustisesti kyseessä on epäperiodinen värähtely, mm. frikatiivien artikulaatiossa tyypillisen supistuman reunoja vastaan hankaavan ilmavirran synnyttämä häly.<br />
|lähteet=KFT1993, FP2001<br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=hankaushäly<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=hankaushäly<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=friktiohäly<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=frictional noise<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:frikaatio<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:friktio<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:hankaush%C3%A4ly&diff=156303
Kielitiede:hankaushäly
2013-04-25T07:56:45Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Ääntöväylän supistumakohdalla ääntöelinten hankauksen aikaansaama äänteen piirre, joka syntyy ns. turbulentin ilmavirtauksen avulla.<br />
|selite=Akustisesti kyseessä on epäperiodinen värähtely, mm. frikatiivien artikulaatiossa tyypillisen supistuman reunoja vastaan hankaavan ilmavirran synnyttämä häly. <br />
|lähteet=KFT1993,<br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=hankaushäly<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=hankaushäly<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=friktiohäly<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=frictional noise<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:frikaatio<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:friktio<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Nimitys:ductus_semicircularis&diff=156302
Nimitys:ductus semicircularis
2013-04-25T07:48:50Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Nimitys<br />
|kieli=latina<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:kielen_k%C3%A4rki&diff=156297
Kielitiede:kielen kärki
2013-04-25T07:38:35Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|lähteet=FPS2000, KarlssonF2004<br />
|tarkistettu=N<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=kielen kärki<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=tip of the tongue<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=apex<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:t%C3%A4rykalvo&diff=156295
Kielitiede:tärykalvo
2013-04-25T07:31:37Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=[[Kielitiede:ulkokorva|Ulkokorvan]] ja [[Kielitiede:välikorva|välikorvan]] välissä sijaitseva noin 0,1 mm paksu kimmoisa kalvo.<br />
|selite=Kun ääniaalto tavoittaa kuulijan korvan, tärykalvo alkaa värähdellä ääniaallon muotoa vastaavasti. Tärykalvon vastaanottamat värähdykset siirtyvät kuuloluiden välityksellä [[Kielitiede:sisäkorva|sisäkorvaan]]. Kuuloluuketjun ensimmäinen luu, [[Kielitiede:vasara|vasara]], on kiinni tärykalvossa.<br />
|lähteet=FPS2000, KarlssonF2004, IFA1999,<br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=tärykalvo<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=tärykalvo<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=tympanic membrane<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=membrana tympani<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:kannurusto&diff=156142
Kielitiede:kannurusto
2013-04-21T16:50:42Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Kartiomaiset liikkuvat rustot kurkunpäässä.<br />
|selite=[[Kielitiede:rengasrusto|Rengasruston]] yläpuolella sijaitsevista kannurustoista kulkee [[Kielitiede:kilpirusto|kilpiruston]] takapintaan [[Kielitiede:äänijänne|äänijänne]], jota yhdessä siihen liittyvän lihaksen ja sitä peittävän limakalvon kanssa sanotaan [[Kielitiede:äänihuulet|äänihuuleksi]]. Kannurustoihin kiinnittyy monia pieniä lihaksia, joiden avulla äänihuulia loitonnetaan ja lähennetään. <br />
|lähteet=FPS2000, IFA1999, <br />
|tarkistettu=N<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=92<br />
|käsite=kannurusto<br />
|lähdeaineisto=FPS<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kannurusto<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=arytaenoid cartilage<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:rengasrusto&diff=156141
Kielitiede:rengasrusto
2013-04-21T16:43:48Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Rengasrusto eli ''sormusrusto'' on yksi [[Kielitiede:kurkunpää|kurkunpään]] rustoista.<br />
|selite=Rengasrusto on rengasmainen, leveäkantaisen sinettisormuksen muotoinen rusto [[Kielitiede:kilpirusto|kilpiruston]] alapuolella. Sen taaksepäin suuntautuneen leveän puolen yläpuolella on kaksi kartiomaista liikkuvaa [[Kielitiede:kannurusto|kannurustoa]]. <br />
|lähteet=FPS2000, IFA1999, <br />
|tarkistettu=N<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=218<br />
|käsite=rengasrusto<br />
|lähdeaineisto=FPS<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=rengasrusto<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=cricoid cartilage<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:py%C3%B6re%C3%A4_ikkuna&diff=156140
Kielitiede:pyöreä ikkuna
2013-04-21T16:32:09Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Välikorvan sisäseinämässä sijaitseva kalvon peittämä aukko; simpukan ikkuna. <br />
|lähteet=FPS2000, IFA1999, <br />
|tarkistettu=N<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=214<br />
|käsite=pyöreä ikkuna<br />
|lähdeaineisto=FPS<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=pyöreä ikkuna<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=round window<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:pulmoninen&diff=156139
Kielitiede:pulmoninen
2013-04-21T16:24:24Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Keuhkoilmavirralla tuotettu (äänne).<br />
|selite=Implosiivisista ja ejektiivisistä äänteistä joskus käytetty nimitys. ?<br />
|lähteet=KFT1993,<br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=pulmoninen<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:pulmoninen mekanismi<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:kuulohermo&diff=156137
Kielitiede:kuulohermo
2013-04-20T18:29:27Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|lähteet=FPS2000<br />
|tarkistettu=N<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=125<br />
|käsite=kuulohermo<br />
|lähdeaineisto=FPS<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kuulohermo<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=auditory nerve<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=nervus cochlearis<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:kurkunkansi&diff=156136
Kielitiede:kurkunkansi
2013-04-20T18:26:43Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Henkitorven yläpäässä sijaitseva rustoinen rakenne, joka sulkee kurkunpään nielemisen aikana.<br />
|selite=Kurkunkannenrusto muodostaa kurkunkannen rungon. Kurkunkansi sulkee [[Kielitiede:kurkunpää|kurkunpään]] nielemisen aikana. Muu kurkunpää nousee ja kurkunkansi (''epiglottis'') painuu sen päälle, mutta ei sulje aukkoa aivan täydellisesti.<br />
|lähteet=FPS2000, KarlssonF2004<br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=kurkunkansi<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kurkunkansi<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=epiglottis<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=epiglottis<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:kurkunkansi&diff=156135
Kielitiede:kurkunkansi
2013-04-20T18:25:46Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Henkitorven yläpäässä sijaitseva rustoinen rakenne, joka sulkee kurkunpään nielemisen aikana.<br />
|selite=Kurkunkannenrusto muodostaa kurkunkannen rungon. Kurkunkansi sulkee kurkunpään nielemisen aikana. Muu kurkunpää nousee ja kurkunkansi (''epiglottis'') painuu sen päälle, mutta ei sulje aukkoa aivan täydellisesti.<br />
|lähteet=FPS2000, KarlssonF2004<br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=kurkunkansi<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kurkunkansi<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=epiglottis<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=epiglottis<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:kurkunkansi&diff=156134
Kielitiede:kurkunkansi
2013-04-20T18:23:22Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|selite=Kurkunkannenrusto muodostaa kurkunkannen rungon. Kurkunkansi sulkee kurkunpään nielemisen aikana. Muu kurkunpää nousee ja kurkunkansi (''epiglottis'') painuu sen päälle, mutta ei sulje aukkoa aivan täydellisesti. <br />
|lähteet=FPS2000, KarlssonF2004<br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=kurkunkansi<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kurkunkansi<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=epiglottis<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=epiglottis<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:korvalehti&diff=156133
Kielitiede:korvalehti
2013-04-20T18:16:09Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|lähteet=FPS2000<br />
|tarkistettu=N<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=121<br />
|käsite=korvalehti<br />
|lähdeaineisto=FPS<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=korvalehti<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=auricle<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=auricula<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:kielen_tyvi&diff=156132
Kielitiede:kielen tyvi
2013-04-20T18:11:35Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Kielen rungon taka- ja alapuolella sijaitseva kielen osa, joka ei näy suuhun katsottaessa. <br />
|lähteet=FPS2000, KarlssonF2004<br />
|tarkistettu=N<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=kielen tyvi<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=root of the tongue<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=radix linguae<br />
|otsikossa=Y<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:kaarik%C3%A4yt%C3%A4v%C3%A4t&diff=156131
Kielitiede:kaarikäytävät
2013-04-20T18:02:59Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Sisäkorvassa sijaitsevat nestettä sisältävät käytävät. Kaarikäytäviä on kolme kummassakin sisäkorvassa.<br />
|selite=Ohimoluun sisällä olevan ontelojärjestelmän osa, joka sisältää perilymfaa eli ulkonestettä sekä endolymfaa eli sisänestettä. Pään kiihtyvä tai hidastuva kiertoliike vaikuttaa kaarikäytävien liikereseptoreihin ja aiheuttaa nesteen virtausta kaarikäytävässä. <br />
|lähteet=FPS2000, IFA1999, <br />
|tarkistettu=N<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=87<br />
|käsite=kaarikäytävät<br />
|lähdeaineisto=FPS<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kaarikäytävät<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kaaritiehyet<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=semicircular canals<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=ductus semicircularis<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:ien&diff=156130
Kielitiede:ien
2013-04-20T17:37:12Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Hampaan kaulaa ympäröivä suun limakalvokudos.<br />
|selite=Ien muodostaa kauluksen hampaan ympärille. <br />
|lähteet=FPS2000, IFA1999, <br />
|tarkistettu=N<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=72<br />
|käsite=ien<br />
|lähdeaineisto=FPS<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=ien<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=ikenet<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=hammasliha<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=gum<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=gums<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=gingiva<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:korvak%C3%A4yt%C3%A4v%C3%A4&diff=156129
Kielitiede:korvakäytävä
2013-04-20T11:26:21Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=[[Kielitiede:ulkokorva|Ulkokorvaan]] kuuluva noin 3,5 cm pitkä käytävä, joka päättyy ulko- ja välikorvan erottavaan [[Kielitiede:tärykalvo|tärykalvoon]]. <br />
|lähteet=FPS2000, IFA1999, <br />
|tarkistettu=N<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=120<br />
|käsite=korvakäytävä<br />
|lähdeaineisto=FPS<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=korvakäytävä<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=external auditory meatus<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:jalustin&diff=156128
Kielitiede:jalustin
2013-04-20T11:17:32Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Välikorvaontelossa sijaitseva kuuloluuketjun kolmas luu. <br />
|selite=Jalustin niveltyy kuuloluuketjun toiseen luuhun [[Kielitiede:alasin|alasimeen]], joka taas on kiinni kuuloluuketjun ensimmäisessä luussa, [[Kielitiede:vasara|vasarassa]]. Tärykalvon vastaanottamat värähdykset siirtyvät kuuloluiden välityksellä [[Kielitiede:sisäkorva|sisäkorvaan]]. Jalustimen levy on kiinni väli- ja sisäkorvan välisessä eteisikkunassa eli [[Kielitiede:soikea_ikkuna|soikeassa ikkunassa]]. <br><br />
Jalustimeen liittyy pieni lihas, joka supistuessaan vaikentaa liian kovia ääniä jäykistämällä kuuloluuketjua. <br />
<br />
|lähteet=FPS2000, IFA1999, <br />
|tarkistettu=N<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=85<br />
|käsite=jalustin<br />
|lähdeaineisto=FPS<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=jalustin<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=stapes<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=stirrup<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:t%C3%A4rykalvo&diff=156127
Kielitiede:tärykalvo
2013-04-20T11:05:00Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Ulkokorvan ja välikorvan välissä sijaitseva noin 0,1 mm paksu kimmoisa kalvo.<br />
|selite=Kun ääniaalto tavoittaa kuulijan korvan, tärykalvo alkaa värähdellä ääniaallon muotoa vastaavasti. Tärykalvon vastaanottamat värähdykset siirtyvät kuuloluiden välityksellä [[Kielitiede:sisäkorva|sisäkorvaan]]. <br><br>Kuuloluuketjun ensimmäinen luu, [[Kielitiede:vasara|vasara]], on kiinni tärykalvossa.<br />
|lähteet=FPS2000, KarlssonF2004, IFA1999,<br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=tärykalvo<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=tärykalvo<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=tympanic membrane<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=membrana tympani<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:t%C3%A4rykalvo&diff=156126
Kielitiede:tärykalvo
2013-04-20T11:04:36Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Ulkokorvan ja välikorvan välissä sijaitseva noin 0,1 mm paksu kimmoisa kalvo. <br />
|selite=Kun ääniaalto tavoittaa kuulijan korvan, tärykalvo alkaa värähdellä ääniaallon muotoa vastaavasti. Tärykalvon vastaanottamat värähdykset siirtyvät kuuloluiden välityksellä [[Kielitiede:sisäkorva|sisäkorvaan]]. <br>Kuuloluuketjun ensimmäinen luu, [[Kielitiede:vasara|vasara]], on kiinni tärykalvossa.<br />
|lähteet=FPS2000, KarlssonF2004, IFA1999, <br />
|tarkistettu=Y<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|käsite=tärykalvo<br />
|lähdeaineisto=Fonetiikka_1<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=tärykalvo<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=tympanic membrane<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=membrana tympani<br />
|otsikossa=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:vasara&diff=156125
Kielitiede:vasara
2013-04-20T10:56:03Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Välikorvaontelossa sijaitsevan kuuloluuketjun ensimmäinen luu.<br />
|selite=Vasara on välikorvaontelon kuuloluuketjun ensimmäinen luu. Vasara on kiinni [[Kielitiede:tärykalvo|tärykalvossa]]. Vasaraan niveltyy [[Kielitiede:alasin|alasin]] ja tähän taas [[Kielitiede:jalustin|jalustin]]. Tärykalvon vastaanottamat värähdykset siirtyvät kuuloluiden välityksellä [[Kielitiede:sisäkorva|sisäkorvaan]].<br />
<br />
Vasaraan liittyy pieni lihas, joka supistuessaan vaimentaa liian kovia ääniä jäykistämällä kuuloketjua. <br />
|lähteet=FPS2000, IFA1999, <br />
|tarkistettu=N<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:vasara&diff=156124
Kielitiede:vasara
2013-04-20T10:55:15Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Välikorvaontelossa sijaitsevan kuuloluuketjun ensimmäinen luu.<br />
|selite=Vasara on välikorvaontelon kuuloluuketjun ensimmäinen luu. Vasara on kiinni [[Kielitiede:tärykalvo|tärykalvossa]]. Vasaraan niveltyy [[Kielitiede:alasin|alasin]] ja tähän taas [[Kielitiede:jalustin|jalustin]]. Tärykalvon vastaanottamat värähdykset siirtyvät kuuloluiden välityksellä [[Kielitiede:sisäkorva|sisäkorvaan].<br />
<br />
Vasaraan liittyy pieni lihas, joka supistuessaan vaimentaa liian kovia ääniä jäykistämällä kuuloketjua. <br />
|lähteet=FPS2000, IFA1999, <br />
|tarkistettu=N<br />
|luokka=Fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=293<br />
|käsite=vasara<br />
|lähdeaineisto=FPS<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=vasara<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=hammer<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=malleus<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=malleus<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:<br />
}}</div>
Johanna Valtari
https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kielitiede:alasin&diff=156123
Kielitiede:alasin
2013-04-20T10:44:08Z
<p>Johanna Valtari: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä=Välikorvaontelossa sijaitseva kuuloluuketjun toinen luu. <br />
|selite=Alasin niveltyy kuuloluuketjun ensimmäiseen luuhun [[Kielitiede:vasara|vasaraan]] ja alasimeen taas kuuloluuketjun kolmas luu [[Kielitiede:jalustin|jalustin]]. Tärykalvon vastaanottamat värähdykset siirtyvät kuuloluiden välityksellä [[Kielitiede:sisäkorva|sisäkorvaan]]. <br />
|lähteet=FPS2000, IFA1999, <br />
|tarkistettu=N<br />
|luokka=Fonetiikka, Auditiivinen fonetiikka<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
|lähdeaineistotunnus=12<br />
|käsite=alasin<br />
|lähdeaineisto=FPS<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=alasin<br />
|otsikossa=Y<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=anvil<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=incus<br />
|otsikossa=N<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kielitiede:<br />
}}</div>
Johanna Valtari