Kielitiede:funktionaalinen motivaatio

    Tieteen termipankista

    funktionaalinen motivaatio

    funktionaalinen motivaatio
    Määritelmä toimeen liittyvä syy; selittävä periaate, joka nojaa tarkastelun kohteena olevan rakenteen virkaan eli funktioon
    Selite

    1. Humanistisen kielitieteen funktionaalinen selitys on rinnastettavissa yhteiskuntatieteiden vastaavaan selitystapaan. Siinä jonkin rakenteen olemassaolo tai muoto selitetään viittaamalla sen toimeen eli tarkoitukseen. Varsinkin Prahan kielitieteellinen piiri ja siltä innoituksensa saanut strukturaalis-funktionaalinen kielitiede pitävät viestintää kielen ensisijaisena tarkoituksena; siksi se pyrkii selittämään kielen ilmiöitä viestinnällisen hyödyn näkökulmasta.[1] Esimerkiksi taloudellisuuden eli ekonomian periaate tarkoittaa, että kielten muodot perustuvat yksinkertaisuuden ja selkeyden kompromissiin.[2] Tässä näkökulmassa kieli on ihmisille kanssakäynnin väline, jolla itsellään ei ole motivaatioita. Funktionaalisella motivaatiolla viitataan perimmältään kielen käyttäjien tarpeisiin ja motivaatioihin.[3] 2. Darvinistisessa evoluutiokielitieteessä funktionaalinen selitys viittaa perinteisesti parempien kielten tai parempien kielen yksiköiden valikoitumiseen luonnonvalinnassa. Monet nykyisen evoluutiokielitieteen kannattajat eivät kuitenkaan katso kielten olevan tällä tavalla motivoituneita. William Croft määrittelee funktionaalisen selityksen tieteenfilosofiasta eriävällä tavalla: hänen mukaansa funktionaalinen motivaatio ei viittaa välineelliseen vaan epäsuoralla tavalla biologiseen selitykseen. Croftin määritelmässä funktionalismi asetetaan vastakkain Noam Chomskyn universaalikieliopin kanssa, joka perustuu ajatukseen kieliopin geneettisestä määrittyneisyydestä. Croftin määritelmän mukaisessa funktionalismissa kieltä tarkastellaan kieliyksiköiden populaatioina.[4]

    3. Kolmas näkökulma funktionaaliseen motivaatioon tulee niiltä evoluutiokielitieteilijöiltä, jotka kannattavat ajatusta geneettisestä universaalikieliopista mutta eivät Chomskyn selitystä, jonka mukaan se perustuisi yhteen satunnaiseen mutaatioon. Evoluutiopsykologi Steven Pinkerin otaksuma ihmisen synnynnäinen kielivaisto on monivaiheisen adaptoitumisen tulosta.[5] Tässä viitekehyksessä funktionaalinen motivaatio rinnastetaan sen merkitykseen evoluutiobiologiassa.[6]

    Erikieliset vastineet

    functional motivationenglanti (English)
    hagnýt hvötislanti (íslenska)
    funksjonell motivasjonnorja (norsk)
    motivation fonctionnelleranska (français)
    funktionell motivationruotsi (svenska)
    funktionel motivationtanska (dansk)

    Käytetyt lähteet

    CroftW2008, CroftW2015, DanesF1987, LeinoP1993, NewmeyerF2000, PinkerS1994, VincentiniA2003

    Alaviitteet

    1. DanesF1987
    2. VincentiniA2003
    3. DanesF1987
    4. CroftW2008, CroftW2015
    5. PinkerS1994
    6. NewmeyerF2000

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 25.4.2024: Kielitiede:funktionaalinen motivaatio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:funktionaalinen motivaatio.)