Tekstuaalitieteet-määritelmät

    Tieteen termipankista
     Määritelmä
    aksidentaalittekstin muodolliset, kirjoitusasuun liittyvät ominaisuudet, kuten tavutus, alleviivaus, kursivointi, välimerkit, sanojen yhteen ja erikseen kirjoittaminen
    aktiivinen auktorisointitekijän tietoinen tekstin hyväksyminen
    alalinjaalapidennysten alareunan kanssa linjassa oleva kuvitteellinen viiva
    alapidennysgemenan osa, joka laskee peruslinjan alapuolelle, esimerkiksi g-, j-, p-, q- ja y- kirjainten alaosat
    alipainossaman laitoksen painos tai painokset, joiden julkaisutiedot poikkeavat muiden painosten tiedoista
    alkukirjain(1)tekstin, lauseen tai sanan ensimmäinen kirjain
    alkukirjain(2)tekstiosuuden ensimmäinen kirjain, joka poikkeaa kooltaan, muodoltaan tai väritykseltään tekstin muista kirjaimista ja jonka tehtävänä on osoittaa tietyn kokonaisuuden alkua sekä tekstin sisäistä hierarkiaa ja jaksotusta
    alkutekstitekstin varhainen versio, johon rekonstruoidun arkkityypin oletetaan perustuvan
    allografimuun kuin tekijän omakätisesti kirjoittama käsikirjoitus, esimerkiksi kirjailijan sanelema kirje
    analyyttinen bibliografiabibliografisen tutkimuksen suuntaus, joka tarkastelee kirjaa fyysisenä esineenä
    annotointikommenttien laatiminen tieteelliseen editioon
    antiikvatpäätteellinen kirjaintyyli, joka perustuu antiikin Rooman aikaisiin aakkosiin ja 1400-luvun italialaisten humanistien kalligrafiseen tyyliin
    apparaattiTieteellisen edition osa tai järjestelmä, jossa lukutekstiä täydennetään jollakin lisäinformaatiolla, esimerkiksi viiteapparaatti, tai useamman sellaisen muodostama kokonaisuus, esimerkiksi kriittinen apparaatti.
    arabeskiIslamilaisesta (arabialaisesta) taiteesta periytyvä köynnösornamentti, jota käytettiin koristeaiheena eurooppalaisissa julkaisuissa ja kirjansidoksissa 1500-luvulta 1800-luvulle.
    arkintunnusKirjaimista, numeroista, symboleista tai niiden yhdistelmistä koostuva tunnus, joka on painettu painoarkin ensimmäisen oikeanpuoleisen sivun alamarginaaliin (marginaali), usein myös muutamille seuraaville oikeanpuoleisille sivuille. Arkintunnus auttaa sitojaa laittamaan arkit oikeaan järjestykseen.
    arkisto(1)Arkistonmuodostajan, esimerkiksi yksityishenkilön tai yhteisön, toiminnan tuloksena syntynyt asiakirjojen, kuten käsikirjoitusten ja kirjeiden, kokonaisuus. Esimerkiksi Aleksis Kiven arkisto.
    arkisto(2)Instituutio, joka säilyttää edellä mainittuja arkistoja. Esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto.
    arkisto(3)Konkreettinen tila, jossa arkistoaineistoja säilytetään.
    arkistokokoelmaeditioTieteellinen editio, jonka lähteinä käytetyt tekstit on rajattu tietyn instituution omistamiin käsikirjoituksiin tai painettuihin teoksiin.
    arkki(1)Kirjapainoon paperinvalmistajalta saapuva paperin suurin kokoyksikkö, joka voidaan taittamalla tai leikkaamalla jakaa pienempiin osiin.
    arkki(2)Arkikielessä arkilla tarkoitetaan toisinaan määrämittaan leikattua paperia, kuten A4-arkkia tai tarkemmin määrittelemätöntä liuskaa.
    arkkityyppiPerinteisessä genealogisessa tekstikritiikissä (genealoginen menetelmä) oletettu kaikkien säilyneiden käsikirjoitusten lähin yhteinen mutta kadonnut esikuva, jonka oletetaan olevan joko kokonaan tai osittain rekonstruoitavissa säilyneen käsikirjoitusaineiston perusteella. Arkkityyppi on säilyneitten käsikirjoituskopioiden ensimmäinen yhteinen kantamuoto. Tekstin arkkityyppi eroaa tekijän laatimasta alkutekstistä; sen oletetaan olevan peräisin tekstin kopioinnin varhaisesta vaiheesta.
    ascii-tiedostoTiedostomuoto, joka on kehitetty kirjoituksen esittämiseksi ja siirtämiseksi elektronisissa laitteissa kuten tietokoneissa. ASCII-standardi (American Standard Code for Information Interchange) määrittää näppäimistöltä annettaville komennoille (kirjaimet, numerot, toimintanäppäimet) tietokoneen käyttämät binääriset vastineet. Alkuperäisessä US-ASCII taulukossa on määritelty binääriset vastineet 128:lle latinalaisen kirjaimiston merkille. Koska tämä merkkimäärä ei riitä monissa kielissä käytössä olevien erikoismerkkien koodaamiseen, ASCII-kooditaulukkoa on jouduttu laajentamaan (standardi ISO/IEC 8859) siten että käyttöön saadaan yhteensä 256 eri merkkiä. US-ASCII standardin kanssa yhtyensopiva ISO/IEC 8859 sisältää useimpien eurooppalaisten kielten tarvitsemat merkit sekä eräiden muiden kielten merkistöt, kuten heprean, arabian ja thain.
    asemointi(1)Ladelman latominen sivuttain siten, että arkille tulevat sivut järjestyvät oikealla tavalla, kun arkki painetaan.
    asemointi(2)Tekstin tai kuvien järjestäminen määrätynkokoisen paperin pinnalle eli painetun pinnan ja marginaalien välisen suhteen määrittely, esimerkiksi julisteiden painamiseksi.
    asemointi(3)Asemointityön lopputulos.
    asemointivedosKorjausvedos, joka on vedostettu asemoinnin jälkeen.
    assosiaatiokappaleTekijänkappale tai muu kirjan kappale, joka sisältää tekijän tai läheisesti tekijään tai teoksen aihesisältöön liittyvän toisen henkilön tekemiä merkintöjä.
    attribuointiAlkuperältään tuntemattoman teoksen tekijyyden määrittäminen.
    auktorisoidut variantitVariantteja, jotka ovat syntyneet kirjailijan oman työn tuloksena tai niin, että hän on ne hyväksynyt.
    auktorisoimattomat variantitVariantteja, jotka eivät ole syntyneet kirjailijan oman työn tuloksena tai jotka eivät ole ole kirjailijan hyväksymiä.
    auktorisointiTekstin hyväksyntä tekijänsä toimesta.
    auktoritatiivinen editioTieteelliset kriteerit täyttävä kriittinen editio.
    auktoriteetti(1)Dokumentti, jonka tekstin ajatellaan sisältävän auktorisoituja tekstikohtia.
    auktoriteetti(2)Henkilö, henkilöt, yritys, organisaatio tai instituutio, jolla on oikeus päättää teoksen tekstin tuottamisesta tai siihen kohdistuvista muutoksista.
    autografi(1)Omakätinen nimikirjoitus.
    autografi(2)Tekijän omakätisesti kirjoittama käsikirjoitus. Esimerkiksi tekijän itsensä kirjoittama kirje on autografi.
    avoarkkijulkaisu(1)Julkaisu, jonka teksti, koristeaineisto ja kuvat ovat taittamattomalla arkilla vain arkin yhdelle puolelle painettuina.
    avoarkkijulkaisu(2)Julkaisu, joka koostuu kahdesta tai useammasta tällaisesta peräkkäin liimatusta arkista.
    avoarkkijulkaisu(3)Muu vain toiselta puolelta painettu arkki, esimerkiksi juliste.
    barokkiantiikvatYksi antiikvan kirjaintyyleistä. Syn. siirtymäkauden antiikvat.
    bastardaYksi goottilaisista kirjaintyyleistä.
    best text -editioTieteellinen editio, joka pohjautuu vain yhteen, sisällöltään mahdollisimman alkuperäiseksi tai edustavaksi katsottuun tekstiin. Best text -editoinnin katsotaan syntyneen osin useisiin saman tekstin versioihin nojautuvan tekstikritiikin vastustuksesta ja korjaamaan sen virheitä. Best text -editio pohjautuu ajatukseen, jonka mukaan yhden hyvän tekstiversion editointi antaa tekstistä luotettavamman kuvan kuin usean keskenään kontaminoituneen version pohjalta laadittu.
    betagrafiaMenetelmä, jossa käsikirjoituksesta, painetusta julkaisusta tai muusta graafisesta teoksesta otetaan kuva niin että näkyviin jää ainoastaan paperi ja vesileima.
    bibliografia(1)Teosluettelo (enumeratiivinen bibliografia), jossa luetellaan kirjoja, lehtiä, artikkeleita tai muita kirjallisia julkaisuja.
    bibliografia(2)Tieteenala, joka tutkii kirjoja fyysisinä esineinä sekä niiden tuottamisen ja julkaisemisen tapoja.
    bibliografinen kokoKirjan kokoa ilmaiseva epätäsmällinen käsite, joka määrittyy sen mukaan kuinka monta kertaa arkki on taitettu. Tavallisimmat bibliografiset koot ovat folio, kvartto, oktaavo ja duodeesi.
    bibliografinen koodiKaikki kirjan ominaisuudet, paitsi sen lingvistinen teksti. Bibliografista koodia ovat esimerkiksi muste, paperin laatu, typografia, koko, kuvitus ja sidosasu. Bibliografisen koodin katsotaan vaikuttavan lukukokemukseen ja sen kautta mahdollisesti myös itse tekstin merkityksen muodostumiseen.
    broadsheet(1)Sanomalehdissä käytetty suuri sivukoko. Pohjoisamerikkalaisen standardin mukaan sivun leveys on 17,99 tuuma ja korkeus 24,02 tuumaa (457 mm x 610 mm). Suomessa yleisin käytetty sivun leveys on 400 mm ja korkeus 560 mm.
    broadsheet(2)Avoarkkijulkaisu.
    … lisää tuloksia