Taidehistoria:hallitsijamuotokuva

    Tieteen termipankista

    hallitsijamuotokuva

    Lorens Pasch nuoremman (1733–1805) maalaama kuningas Kustaa III:n muotokuva (1783) Vaasan hovioikeudentalossa. Kuvalähde: Pinx : maalaustaide Suomessa. Osa 2, Arki- ja pyhäpuvussa, 76. Toim. Sederholm, Helena; Mäkinen, Anssi; Kallio, Rakel & Kallio, Veikko. Helsinki: Weiling&Göös, 2001.
    hallitsijamuotokuva
    Määritelmä muotokuvatyyppi, jossa kuvataan hallitsijan sosiaalista asemaa, valtaa ja poliittista toimintaa
    Selite

    Hallitsijamuotokuvissa hyödynnetään perinteisesti tarkkoja sääntöjä, valtaa korostavia attribuutteja ja symboleja. Hallitsijamuotokuvissa esittäminen painottuu perinteisesti sosiaalisen roolin ja vallan korostamiseen, muotokuvan kohteen yksilöllisten piirteiden jäädessä taka-alalle. Hallitsijamuotokuvat ovat yleensä kokovartalokuvia, rintakuvia tai 3/4-osaa rajauksella toteutettuja muotokuvia. Myös seremonioihin keskittyviä muotokuvia ja ryhmäkuvia tunnetaan eri aikakausilta.

    Euroopassa yksi ensimmäisistä valtiollisista hallitsijamuotokuvista on mahdollisesti vuonna 1390 maalattu Richard II:n muotokuva, joka sijaitsee hänen hautapaikassaan Westminster Abbeyssa. Keskiajalla hallitsijamuotokuvat hyödynsivät jumalallista kuvamaailmaa, jossa hallitsija istui valtaistuimellaan suoraan edestä päin kuvattuna. Tämä ajattelu painotti käsitystä, että hallitsijan valta oli saatu jumalallisena alkuperänä ja oikeutuksena. Kuvallisesti istuva asento juontaa juurensa Bysantin Kristusta esittävistä mosaiikkikuvista, kun taasen myöhemmin ylimystön kuvaamiseen adaptoitu kokovartalokuva on liitetty kuvamaailmaan pyhimysten kuvista. Kokovartalokuvasta muotoutui tyypillinen tapa kuvata korkeaa valtaa omaava henkilö 1500-1800-luvulla.

    Suomessa eräs tunnettu hallitsijan kokovartalomuotokuva on esimerkiksi Vaasan hovioikeudelle maalattu Kustaa III:n muotokuva vuodelta 1783. Ruotsin ajalla tärkeillä valtion instituutioilla oli oikeus tilata hallitsijasta muotokuva ja kyseisissä muotokuvissa hallitsija esitettiin tyypillisesti kaikissa valtaa korostavissa attribuuteissaan. Kustaa III on Lorens Paschin (1733–1805) maalaamassa muotokuvassa kruunajaispuvussaan ja kärpännahkaisessa viitassaan, vierellään Kristiinan valtaistuin ja kädessään Eerik XIV:n valtikka. Myös Venäjän vallan aikaiset Suomen Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston tilaamat keisarien ja Suomen suurruhtinaan muotokuvat kuuluvat samaan traditioon painottaen hallitsijan ehdotonta asemaa ja valtaa.

    Erikieliset vastineet

    state portraitenglanti (English)
    statsporträttruotsi (svenska)
    Herrscherbildsaksa (Deutsch)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    Ahlund2017, Jenkins1947, Klinge2001, Söderlind1993

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 24.4.2024: Taidehistoria:hallitsijamuotokuva. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Taidehistoria:hallitsijamuotokuva.)