Tähtitiede:valokuvauslevy

    Tieteen termipankista

    valokuvauslevy

    valokuvauslevy
    Selite Valokuvaus on ollut yleisimpiä tähtitieteen havaintomenetelmiä, vaikka se onkin viime aikoina menettänyt asemiaan muille, tehokkaammille ilmaisimille. Tähtivalokuvauksessa on käytetty filmin sijasta tavallisesti lasilevyä, koska se säilyttää muotonsa paremmin kuin filmi. Nykyään levyt alkavat jo tosin olla vaikeasti saatavissa. Levyn pinnalla oleva valonherkkä kerros on hopeahalogenidia, tavallisimmin hopeabromidia AgBr. Halogenidiin absorboituva fotoni virittää elektronin johtavuusvyöhön, jolloin elektroni voi siirtyä atomilta toiselle. Hopea-ioni Ag + voi siepata elektronin, jolloin muodostuu neutraali hopea-atomi. Kun riittävän monta hopea-atomia on syntynyt samaan paikkaan, ne muodostavat latentin kuvan. Latentti kuva saadaan pysyväksi negatiivikuvaksi käsittelemällä levyä valotuksen jälkeen erilaisilla kemikaaleilla, joilla latentin kuvan sisältävät hopeabromidikiteet kehitetään hopeaksi ("kehitys") ja valottumattomat kiteet poistetaan ("kiinnitys").

    Valokuvauslevyllä on monia etuja ihmissilmään verrattuna. Levy rekisteröi yhtä aikaa jopa miljoonia tähtiä, kun silmällä voi tarkastella kerrallaan korkeintaan paria kohdetta. Lasilevyllä oleva kuva on käytännöllisesti katsoen pysyvä - kuvaa voi tarkastella koska tahansa myöhemminkin. Lisäksi valokuvauslevy on halpa ja helppokäyttöinen moniin muihin ilmaisimiin verrattuna. Tärkein ominaisuus on levyn valonkeräyskyky: mitä pitempään levyä valotetaan, sitä enemmän valon osumiskohtaan syntyy hopea-atomeja (eli levy mustuu). Valotusajan kasvaessa saadaan levylle yhä himmeämpiä kohteita. Silmällä ei ole tällaista keräyskykyä: jos heikkoa kohdetta ei näy kaukoputkessa, ei sitä näy vaikka kuinka kauan tuijottaisi.

    Yhtenä valokuvauslevyn huonona puolena on sen epäherkkyys, sillä vain noin joka tuhannes fotoni aiheuttaa hopearakeen syntymiseen johtavan reaktion. Tämä tarkoittaa, että levyn kvanttihyötysuhde on vain noin 0.1 %. Ennen valotusta levyä voidaan herkistää erilaisilla kemiallisilla menetelmillä, jolloin kvanttihyötysuhde nousee jopa pariin prosenttiin. Kertaalleen valottunut hopeabromidikide ei kuitenkaan enää rekisteröi mitään; saavutetaan siis kyllästymispiste. Toisaalta tarvitaan tietty määrä fotoneja synnyttämään kuva. Fotonien määrän kaksinkertaistaminen ei välttämättä aiheuta kahta kertaa suurempaa mustumaa eli mustuman määrä riippuu epälineaarisesti tulevan valon määrästä. Levyn herkkyys riippuu voimakkaasti myös tulevan valon aallonpituudesta. Mm. näistä seikoista johtuu, että tarkkuus, millä kohteiden kirkkauksia voidaan valokuvauslevyltä mitata, on yleensä huonompi kuin noin 5 %. Sen sijaan valokuvausta voi erinomaisesti käyttää vaikkapa kohteen paikan mittaamiseen (positioastronomiaan) ja tähtitaivaan kartoitukseen.

    Erikieliset vastineet

    photographic plateenglanti (English)

    Käytetyt lähteet

    Zubenelgenubi

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 28.3.2024: Tähtitiede:valokuvauslevy. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:valokuvauslevy.)