Tähtitiede:sisäplaneetta

    Tieteen termipankista

    sisäplaneetta

    Tiedosto:Inter2.gif
    Tiedosto:Inter1.gif
    sisäplaneetta
    Selite Maasta katsottuna sisäplaneettoja ovat Merkurius ja Venus, jotka kiertävät Aurinkoa lähempänä kuin Maa. Maasta katsottuna ne näkyvät aina samalla puolella taivasta kuin Aurinko.

    Planeetan ja Auringon välistä kulmaa sanotaan elongaatioksi. Sisäplaneetan elongaatio voi saada vain tiettyä rajaa pienempiä arvoja. Venuksen elongaatio voi olla korkeintaan 47° ja Merkuriuksen 28°. Elongaation ollessa suurimmillaan planeetan sanotaan olevan suurimmassa elongaatiossa.

    Kun planeetta on konjunktiossa, se on Maasta katsottuna samassa suunnassa kuin Aurinko. Sisäplaneetta voi konjunktiossa olla Auringon takana, jolloin kyseessä on yläkonjunktio, tai Maan ja Auringon välissä eli alakonjunktiossa.

    Koska tarkkailemme planeettaa Maasta, joka liikkuu lähellä planeetan radan tasoa, planeetta näyttää liikkuvan edestakaisin Auringon molemmin puolin tai piirtävän hyvin litteää ellipsirataa.

    Auringon, Maan ja planeetan keskinäisten paikkojen vaihdellessa näemme planeetan eri tavoin valaistuna. Sisäplaneetalla on siksi samankaltaiset vaiheet kuin Kuulla. Allaolevassa kuvassa planeetan kokoa on huomattavasti liioiteltu.

    Kun planeetta on alakonjunktiossa, sitä on lähes mahdotonta havaita, sillä koko sen Maahan näkyvä puolisko on vaarjossa. Koska planeettojen radat eivät ole aivan samassa tasossa, planeetta on konjunktiossa yleensä hiukan Auringon pohjois- tai eteläpuolella. Joskus harvoin sattuu, että se kulkee aivan Auringon editse, jolloin se nähdään mustana pisteenä kirkasta Auringon kiekkoa vasten.

    Sisäplaneetta liikkuu Keplerin lakien mukaisesti Maata nopeammin. Se siirtyy taivaalla Auringon länsipuolelle (täältä katsottuna oikealle). Se nousee aamulla ennen Aurinkoa. Planeetta jatkaa loittonemistaan, kunnes se saavuttaa suurimman läntisen elongaation, jolloin se näkyy puoliplaneettana, vasen puolisko valaistuna.

    Suurimman elongaation jälkeen planeetta näyttää siirtyvän itään kohti Aurinkoa, kunnes on sen takana yläkonjunktiossa. Silloin koko näkyvissä oleva pallonpuolisko on valaistu, mutta planeettaa on mahdoton havaita sen edessä loistavan Auringon vuoksi.

    Planeetta jatkaa matkaansa itään, kunnes se saavuttaa suurimman itäisen elongaation, jolloin se on taas helposti havaittavissa. Sen jälkeen se alkaa taas siirtyä kohti Aurinkoa ja seuraavaa alakonjunktiota.

    Käytetyt lähteet

    Zubenelgenubi

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 28.3.2024: Tähtitiede:sisäplaneetta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:sisäplaneetta.)