seeing

Selite Kaukoputkella havaittaessa refraktion muutosten erot tähdestä kaukoputkeen tulevan valonsädekimpun eri osien välillä muuttavat kuvan epäteräväksi, ja pistemäiset kohteet näkyvät kaukoputkessa väreilevänä läiskänä. Ilmiö on nimeltään seeing ja kuvan seeing-kiekon koko voi vaihdella vajaasta kaarisekunnista jopa useisiin kymmeniin kaarisekunteihin. Jos seeing-kiekon koko on pieni, puhutaan hyvästä seeingistä. Alle kaarisekunnin seeingiä esiintyy vain hyvissä olosuhteissa korkealla vuoristossa.

Seeingin vuoksi yksityiskohtia ei nähdä selvästi esimerkiksi katsottaessa planeettaa kaukoputken läpi. Väreily saattaa ajoittain rauhoittua hyvin lyhyeksi hetkeksi; tehtäessä havaintoja visuaalisesti saattaa silloin saada näkyviin yksityiskohtia, jotka eivät erotu valokuvissa.

Lähiseeing on lähiympäristön pinnanmuotojen ja lämmönlähteiden aiheuttamasta ilman väreilystä johtuva seeing. Tätä voi vähentää esimerkiksi valitsemalla havaintopaikan, jossa lämpötilaerot ja siten ilman väreily ovat mahdollisimman pieniä. Myös havaintoaika vaikuttaa lähiseeingiin: aamuyöllä maanpinta jäähtyy, lämpötilaerot pienenevät, ja seeing paranee.

Yläseeing on ilmakehän yläosista aiheutuva seeing.

Erikieliset vastineet

seeing

englanti (English)

Käytetyt lähteet

Zubenelgenubi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.4.2024: Tähtitiede:seeing. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:seeing.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →