Tähtitiede:meteoriitti

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

meteoriitti

Tämä sivu on vielä tarkistamatta
meteoriitti
Explanation Kun planeettainvälisessä avaruudessa liikkuva pieni kappale, meteoroidi, osuu ilmakehään, se aiheuttaa meteoriksi kutsutun valoilmiön. Muutamaa senttimetriä pienemmät kappaleet tuhoutuvat täysin jo stratosfäärissä. Tätä suuremmat, yli kilogramman massaiset kappaleet, saattavat säilyä osittain ehjinä pinnalle asti, jolloin niitä kutsutaan meteoriiteiksi.

Meteoriitteja maapallolta on löydetty runsaat 3000. Suurimmat, metrien läpimittaiset eivät edes hidastu ilmakehässä, vaan törmäävät pintaan aiheuttaen kraatterin.

Meteoriiteista huomattava osa on rautameteoriitteja, jotka koostuvat lähes puhtaasta nikkeliraudasta. Loput ovat kivi- tai kivi-rautameteoriitteja.

Kivimeteoriitit jaetaan edelleen kondriitteihin ja akondriitteihin. Kondriiteissa on noin millimetrin läpimittaisia kidepalloja, kondrioita, joita akondriiteissa ei ole. Akondriitit muistuttavat eniten tavallisia maanpäällisiä kiviä. Hiilikondriitit sisältävät runsaasti hiiltä, ja niiden arvellaan olevan kaikkein alkuperäisintä aurinkokunnan ainetta, joka ei ole läpikäynyt differentioitumisprosessia.

Meteoroideista rautakappaleet muodostavat kuitenkin hyvin pienen osan; ne vain säilyvät parhaiten syöksyssä ilmakehän läpi ja Maan pinnalla. Meteoroidit jakautuvat suunnilleen kolmeen yhtäsuureen joukkoon. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat tavalliset kivimeteoroidit ja toiseen heikkorakenteisemmat tummat hiilikondriitit. Kolmas luokka edustaa kappaleita, jotka eivät selviä ehjänä maanpinnalle asti: harvoja komeettamaisia lumi-, jää- ja pölypalloja.

Equivalents

meteoriteenglanti

Sources

Zubenelgenubi

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.09.2019: Tähtitiede:meteoriitti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:meteoriitti.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →