aurinkoaika

Selite Koska jokapäiväinen elämä perustuu päivän ja yön vaihteluihin, ajan mittaamiseen on kaikkein luonnollisinta käyttää Auringon näennäistä liikettä. Auringon mukaan mitattu aika ei kuitenkaan ole tasaista. Tähän on kaksi syytä, jotka ovat seurausta Maan rataliikkeestä Auringon ympäri:

1) Maan rata ei ole aivan ympyrä, vaan ellipsi, ja siten Maan nopeus radallaan ei ole vakio. Niinpä Auringonkaan näennäinen nopeus ei ole vakio.

2) Aurinko näyttää liikkuvan ekliptikaa eikä ekvaattoria pitkin, ja siksi sen rektaskensio ei kasva tasaisesti. Nopeimmin Auringon rektaskensio kasvaa joulukuun lopulla (4 min 27 s vuorokaudessa) ja hitaimmin syyskuun puolivälissä (3 min 35 s vuorokaudessa). Samoin myös aurinkoajan määräävä Auringon tuntikulma kasvaa epätasaisella nopeudella.

Tasaisesti etenevän aurinkoajan löytämiseksi määritellään kuviteltu keskiaurinko, jonka projektio taivaan ekvaattorilla liikkuu tasaisella kulmanopeudella täyden kierroksen yhdessä vuodessa. Vuosi tarkoittaa tässä trooppista vuotta, joka on Auringon kiertoaika kevättasauspisteestä kevättasauspisteeseen. Trooppisen vuoden kuluessa Auringon rektaskensio kasvaa siis tasan 24 h. Trooppisen vuoden pituus on 365 d 5 h 48 min 46 s = 365.2422 d. Koska kevättasauspiste siirtyy prekession vaikutuksesta, tämä poikkeaa sideerisestä vuodesta, jonka kuluessa Aurinko tekee täyden kierroksen tähtien suhteen. Sideerisen vuoden pituus on 365.2564 d.

Keskiauringon avulla määritellään nyt tasaisesti kasvava keskiaurinkoaika eli keskiaika T_M, joka tarkoittaa keskiauringon keskipisteen tuntikulmaa h_M (lisättynä 12 tunnilla, jotta vuorokausi saadaan tähtitieteilijöiden harmiksi alkamaan keskiyöllä):

T_M = h_M + 12 h.

Todellisen aurinkoajan T ja keskiajan T_M välistä eroa kunakin hetkenä sanotaan ajantasaukseksi (Equation of Time):

E.T. = T - T_M.

Sen suurin positiivinen arvo on noin 16 min ja suurin negatiivinen noin -14 min. Tämän verran on siis eroa esimerkiksi todellisen Auringon mukaan lasketun puolipäivän (Auringon yläkulminaation) ja keskiaurinkopuolipäivän välillä.

Esimerkiksi Helsingissä Auringon etelässäolohetki on vielä kauempana kellon osoittamasta 12:n hetkestä. Etelässäolo vaihtelee välillä 12.04 - 12.34. Tämä johtuu siitä, että Suomessa ei noudateta Helsingin paikallisaikaa, vaan lähintä vyöhykeaikaa. Aikaisemmin kullakin paikkakunnalla oli oma paikallisaikansa, mutta kansainvälisen kanssakäymisen lisääntyessä tuli tarve järjestää maapallon eri pituusasteille järkevät aikajärjestelmät.

Erikieliset vastineet

solar time

englanti (English)

Käytetyt lähteet

Zubenelgenubi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.4.2024: Tähtitiede:aurinkoaika. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:aurinkoaika.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →