teksti

Määritelmä mikä tahansa, joka on tulkittavissa merkityskokonaisuudeksi

Selite

Normaalisti teksti mielletään joksikin kirjoitetuksi. Tekstin käsitteen yleinen käyttö kattaa yleensä myös ajatuksen tekstistä viestinä, joka on tehty jotakin tarkoitusta varten. Etymologisesti teksti tulee latinan sanasta textus, joka viittaa mihin tahansa kudottuun. Sanan etymologinen merkitys on vahvasti läsnä, kun tekstiä tarkastellaan semiotiikan kontekstissa.

Semiotiikassa, erityisesti strukturalistisessa semiotiikassa, tekstin käsitettä käytetään normaalista poikkeavalla tavalla. Strukturalistit samaistavat tekstin kielen ja puhunnan välisessä erottelussa puhuntaan, ts. jollakin kielellä laadituksi ilmaisuksi. Teksti on mikä tahansa merkeistä koostettu kokonaisuus, jonka avulla esitetään tai viestitään jotakin jollekin. Näin ollen tekstin käsite laajenee kattamaan myös muunlaisia kuin kirjoitettuja tekstejä, esimerkiksi maalauksia, elokuvia, puheita ja niin edelleen.

Strukturalistisessa teksti-semiotiikassa on tapana erottaa merkki ja teksti toisistaan. Strukturalismissa teksti on jokin merkeistä koostettu laajempi kokonaisuus. Erottelu helpottaa tekstien strukturaalista analyysiä. Pragmatistisessa semiotiikassa erottelua merkin ja tekstin välillä ei sen sijaan tehdä, koska pragmatistisessa semiotiikassa merkkejä ovat sekä laajemmat kokonaisuudet että niiden osat. Tekstin käsitettä voidaan käyttää myös pragmaattisen merkkiteorian puitteissa ja pragmaattista merkkiteoriaa soveltaa tekstien analyysiin, mutta varsinainen merkin ja tekstin välinen erottelu ei nouse pragmatistisen merkkiteorian perinteestä.

Tekstin käsitteen määrittelyyn liittyy myös erinäisiä ongelmia. Tekstin määritelmät poikkeavat toisistaan merkittävästi ja ovat usein hyvin sallivia ja löyhiä. Tekstin löyhästä määrittelystä on kuitenkin heuristista etua, koska tällöin voidaan katsoa mihin käsitteen soveltaminen johtaa ja näin päätyä kiinnostaviin oivalluksiin.

Jorgen Dines Johansenin ja Svend Erik Larsenin mukaaan semiotiikassa on neljä keskeistä käsitystä tekstistä, jotka asettuvat suppea-laaja asteikolle. Suppein tekstikäsitys on nk. lingvistinen käsitys, jonka mukaan 1) teksti on jokin entiteeetti, joka koostuu yhdestä tai useammasta kielellisestä merkistä. Vähemmän suppean käsityksen mukaan 2) tekstejä ovat kaikki ilmiöt, jotka välittävät koodattujen merkkien avulla viestejä. Tämän käsityksen mukaan teksteiksi luetaan kaikki liikennevaloista mainoksiin ja pukuihin, koska ne välittävät jotain tarkoitettua tai kulttuuriseen perinteeseen perustuvaa tietoa. Laajemman käsityksen mukaan teksteiksi luetaan koodattujen merkkien avulla välitettyjen viestien lisäksi myös 3) kaikki tarkoitukseton viestintä (esim. ilmeet ja eleet) ja geneettisesti ohjelmoitu organismien välinen viestien siirto, esimerkiksi lintujen soidinmenot. Kaikkein laajimman tekstikäsityksen mukaan 4) koko maailmaa voidaan ymmärtää semioottisina suhteina, jotka ilmenevät meille tekstien kautta. Esimerkiksi silloin kun tulkitsemme muutoksia maisemassa viimeisen jääkauden merkkeinä.

Erikieliset vastineet

text	englanti (English)
textus	latina (Latina)

Lähikäsitteet

teksti

Käytetyt lähteet

ChandlerD2007, ColapietroV1993, Johansen&Larsen2002

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Semiotiikka:teksti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Semiotiikka:teksti.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →