yleiset nimitysperusteet

Määritelmä perustuslain säätämät yleiset perusteet nimittämiselle julkisiin virkoihin: taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto

Selite

Vuoden 2000 perustuslaissa säilytettiin klassiset "virkaylennysperusteet" ilmeisesti pieteettisyistä hallitusmuotoa ja sitä edeltäneen ajan perustuslakeja kohtaan.

Vuoden 1919 hallitusmuodon kauden yleisten virkaylennysperusteiden sijasta PeL 125 §:ssä säädetään "yleisistä nimitysperusteista". Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä (HE 1/1998 s.180).

Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä alemmilla säädöstasoilla säädettyihin viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin. Virkaan nimitettäessä on otettava huomioon myös viran nimike ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät. Lienee niin, että yleiset virkanimitysperusteet ovat toisarvoisessa asemassa suhteessa virkamieslainsäädäntöön ja virkamiesten kelpoisuusvaatimuksiin.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.4.2024: Oikeustiede:yleiset nimitysperusteet. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:yleiset nimitysperusteet.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →