Oikeustiede:valtiollisen päätösvallan delegointi/laajempi kuvaus

    Tieteen termipankista

    Palaa takaisin käsitesivulle

    Eduskunnalle kuuluu ns. kompetenssi-kompetenssi eli toimivalta päättää valtioelinten ja viranomaisten toimivaltasuhteista. Eduskunta päättää joko perustuslakimuutoksin, poikkeuslaeilla tai valtiollista päätösvaltaa siirtävillä laeilla (valtion täysivaltaisuuden merkittävä rajoittaminen) ylimpien valtioelinten toimivaltasuhteista. Silloin kun eduskunnalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa delegoidaan poikkeuslailla pysyvästi asetuksen tasoon tai tilapäisenä poikkeuksena perusoikeuksista, tällaisiin valtuuslakeihin järjestelyyn liitetään yleensä valtuutuksen jälkitarkastusmekanismi: valtuutuksen nojalla säädetyt asetukset on toimitettava eduskunnalle, ja ne on kumottava, mikäli eduskunta niin päättää. Tavallisella lailla suoritettavan lainsäädäntövallan delegoinnin rajat säädetään perustuslain 80 §.ssä, eikä säännöksessä tarkoitettuja asetuksia toimiteta eduskuntakäsittelyyn.

    PeL 81 §:ssä säädetään verotusvallasta: valtiolle tulevasta verosta on säädettävä lailla, jossa on säännökset verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta. Näitä seikkoja koskevaa päätösvaltaa ei voida siirtää käytettäväksi asetuksin. Perustuslain 7 luvussa säädetään eduskunnan päätösvallasta valtiontaloudesta niin väljästi, että voidaan puhua avoimesta dekonstitutionalisoinnista eduskunnan budjettivallan alalla. Merkittävästä talousarviovaikutteisesta päätösvallasta säädetään mm. talousarviolaissa.

    Lainsäädäntö- ja verotusvallan ohessa eduskunnalle kuuluu päätösvaltaa useilla muilla aloilla. Yleissääntönä on, ettei eduskunta tavallisella lailla tai muutoin täysistuntopäätöksin voi siirtää päätösvaltaansa. Tällaisia päätösvallan aloja ovat mm. eduskunnalle kuuluva valta päättää omasta organisaatiostaan, nimitys ja toimielinten valintavalta, valta päättää valtioneuvoston jäsenen syytteeseenpanosta, eduskunnalle kuuluva hallinnon valvontavalta (eduskunnalle annettavat kertomukset), eduskunnalle kuuluva asetuksentasoinen säädösvalta (erityyppiset eduskunnan päättämät ohje- ja johtosäännöt) ja parlamentarismin toteuttamiseen kuuluva päätösvalta.

    Eduskunnalle kuuluu PeL 93.1 §:n nojalla valta päättää kansainvälisoikeudellisista velvoitteista (valtiosopimuksista). PeL 96 §:ssä säädetään eduskunnan osallistumisesta Euroopan unionin asioiden kansalliseen valmisteluun. Näitä toimivaltuuksia ei voida delegoida.

    Tasavallan presidentin päätösvallan delegointi. Eduskunnan tavoin tasavallan presidentin valta katsotaan pääosin perustuslain sitomaksi, joten presidentti ei voi siirtää perustuslaissa säädettyä päätösvaltaansa. Tasavallan presidentille voidaan tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä säätää sellaista toimivaltaa, joka ei suoraan johdu perustuslaeista: mm. nimitysvaltaa, erivapausvaltaa ja asetuksenantovaltaa. Tällaisia toimivaltuuksia presidentti ei voi siirtää muiden käytettäväksi.

    Tuomiovalta. Valtiovallan kolmijakoperiaatteesta seuraa, etteivät tuomioistuimet voi delegoida niille kuuluvaa tuomiovaltaa alemmille tuomioistuimille, erityistuomioistuimille tai oikeuslaitoksen ulkopuolelle.

    Valtioneuvostolle kuuluva hallitusvalta. Valtioneuvoston yleisistunnolle kuuluva toimeenpanovalta pohjautuu suoraan perustuslakiin. Tätä päätösvaltaa voidaan kuitenkin joissakin tapauksissa siirtää lailla. Pelkällä valtioneuvoston yleisistunnon tekemällä päätöksellä toimivaltaa ei voida siirtää. Valtioneuvostolle kuuluvia hallitus ja hallintoasioita voidaan asetuksella uskoa ministeriön käsiteltäväksi. Ministeriössä lopullisesti ratkaistavia ovat hallitus- ja hallintoasiat, joita ei ole säädetty valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistaviksi.

    Delegointisäännöt muualla valtionhallinnossa. Viranomaiset eivät yleensä voi siirtää päätösvaltaa alemmille viranomaisille tai alaisilleen virkamiehille. Hallintoelinten välinen toimivaltaraja on jäykkä sekä horisontaalitasossa että suhteessa alempaan hallintokoneistoon. Viranomaisella ja virkamiehellä on velvollisuus itse käyttää päätösvaltaansa ja myös itse vastata päätöstensä lainmukaisuudesta, ellei tällaista siirtovaltuutta ole erikseen säädetty. Hallintotehtävien antamisesta muulle kuin viranomaiselle säädetään PeL 124 §:ssä.

    Perustuslaissa säädetyille itsehallinnollisille toimielimille säädettyä päätösvaltaa ei voi delegoida.

    Kirjoittaja: Ilkka Saraviita