Oikeustiede:valtio

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

valtio

valtio
Definition kansainvälisoikeudellisessa mielessä valtio on yhteisö, jonka tunnusmerkkejä ovat väestö, valtioalue, tehokas hallitusvalta ja kyky täyttää kansainväliset sitoumukset
Explanation Valtion tunnusmerkkeinä pidetään yleensä vuoden 1933 Montevideon sopimuksesta otettuja neljää tekijää: 1) kansa, 2) maa-alue, 3) hallitusvalta ja 4) kyky täyttää kansainväliset sitoumukset. Nämä kriteerit ovat kuitenkin hyvin tulkinnanvaraisia. Käytännössä esimerkiksi muutaman tuhannen asukkaan saariyhteisöä on voitu pitää valtiona. On myös katsottu, ettei valtiolla tarvitse olla täysin määritettyä rajaa: useat valtiot eivät ole hyväksyneet esimerkiksi Israelille tiettyjä rajoja, mutteivät silti ole pidättyneet pitämästä Israelia valtiona. Valtioiden tunnismerkit ovat voineet myös osittain hävitä huomattaviksikin ajanjaksoiksi tämän silti merkitsemättä valtion katoamista. Esimerkiksi tehokkaan hallitusvallan puuttuminen Somaliasta viime vuosikymmeninä ei ole johtanut siihen, ettei maata olisi enää pidetty valtiona. Myös valtioiden kyky huolehtia kansainvälisistä velvoitteistaan vaihtelee.

Valtion täysivaltaisuutta eli valtiosuvereenisuutta on perinteisessä kansainoikeudessa pidetty sellaisenaan luonnolliseseti valtiolle kuuluvana kokonaisuutena. Valtiostatuksen saavuttamisella yhteisö saa itselleen ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka kansainvälisen oikeuden nojalla liittyvät tuohon asemaan. Käytännössä nämä oikeudet ja velvollisuudet eivät silti ole staattisia tai valtiolle "luonnostaan" kuuluvia, vaan ne vaihtelevat sääntelyajankohdan mukaan. Valtion toimivalta on siten riippuvainen kunakin hetkenä valtiolle kuuluvista velvoitteista ja oikeuksista.

Useimmiten on käytännöllistä pitää erossa valtio sosiologisena tosiseikkana ja valtio oikeudellisena käsitteenä. Valtion syntyminen on sosiologinen ja historiallinen prosessi, jossa oikeusnormit vain harvoin näyttelevät tärkeää osaa. Sitä vastoin oikeusnormit ovat ratkaisevassa osassa tarkasteltaessa sitä, onko jotakin yhteisöä pidettävä kansainvälisoikeudellisesti valtiona, ts. onko tiettyyn sosiologis-historialliseen faktaan liitettävä oikeuden määräämät seuraamukset. Valtion tunnustaminen ei luo valtiota, mutta sillä on tärkeä vaikutuksensa sen ilmaisuna, että tunnustajavaltio näin sitoutuu kohtelemaan tunnustamisen kohteena olevaa yhteisöä valtiona.

Kansainvälinen oikeus ei käsittele osavaltioita tai YK:n peruskirjan XI luvussa tarkoitettuja itsehallintoa vailla olevia alueita valtioina, vaikka nämä täyttäisivätkin valtion tunnusmerkit. Käytännöllisestä näkökulmasta huomio kiinnittyy yhteisön perustuslailliseen asemaan. Mikäli se täyttää siedettävästi valtion tunnusmerkit ja perustuslakinsa mukaisesti käyttää ylintä valtaa alueellaan, sitä voi pitää suvereenina valtiona. Kansainväliset järjestöt soveltavat toisinaan jäseneksiottamisessaan perusteita, jotka poikkeavat edellä mainituista tunnusmerkeistä, vaikka jäsenyys olisi rajattu yksinomaan valtioihin.
Additional Information
Kirjoittajat: Martti Koskenniemi ja Ville Kari

Related Concepts

Sources

CrawfordJ2007, CrawfordJ2012b, LauterpachtH1948, KelsenH1925

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.07.2019: Oikeustiede:valtio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:valtio.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →